Suomalaista säästämistäsales@ertuki.fi

Korona, verotus ja tilinpäätös – kooste taloushallinnon kysymyksistä

Alla oleva listaus ja kooste on tarkoitettu tueksi ja avuksi verokysymyksiin sekä tilinpäätöksen laatimiseen, vahvistamiseen ja rekisteröintiin epidemiatilanteessa, jossa ihmisten kanssakäyminen ja kokoustaminen on rajoitettua. Verotuksen osalta on mahdollista saada lisäaikaa niin maksamiseen kuin ilmoittamisen. Lisäksi omilla valinnoilla voi esim. arvonlisäverotuksessa vaikuttaa siihen, milloin arvonlisäveron palautukset maksetaan vahvistamaan kassavirtaa.

OMA-ALOITTEISET VEROT

Maksuperusteinen arvonlisäverotus
Mikrokokoluokkaan kuuluva ammatin- ja liikkeenharjoittaja voi kohdistaa myyntilaskujen verot maksuperusteella – sille kuukaudelle, jonka aikana hän saa laskulleen maksusuorituksen. Ostovähennyksen osalta hänen ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottamaan laskun maksuhetkeä.

Hän voi kohdistaa myyntilaskusta suoritettavan veron laskun maksukuukaudelle, mutta ostojen veron hän saa kohdistaa suoriteperusteella jo sille kuukaudelle, jonka aikana hän ottaa vastaan vähennykseen oikeuttavan koneen tai laitteen (arvonlisäverolaki 143 § 2 mom.). Näin myynnin vero kohdistuu sille kuukaudelle, jona yrittäjä saa maksusuorituksen ja oston vero jo heti sille kuukaudelle, jonka aikana hän on tehnyt esim. merkittävän kone- tai laitehankinnan ja ottanut sen vastaan.

Muut yritykset kuin mikrokokoluokan ammatin- ja liikkeenharjoittajat voivat soveltaa laskutusmyyntiin maksuperustetta, kun tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Myyntien veron lisäksi myös ostojen vero pitää tällöin kohdistaa maksuperusteella – vasta sille kuukaudelle, jona yritys itse maksaa ostolaskunsa.

Verohallinnon ohjeessa ”Pienyritykset voivat tilittää arvonlisäveron maksuperusteisesti” on esitetty virheellisesti, että tämä ns. symmetriavaatimus myyntien ja ostojen kohdistamisessa velvoittaisi kategorisesti kaikkia yrityksiä ja näin myös mikrokokoluokkaan kuuluvia ammatin- ja liikkeenharjoittajia. Taloushallintoliitto on ollut yhteyksissä Verohallintoon virheestä.

Ne yritykset, joilla tilikauden liikevaihto ylittää jo 500 000 euroa, saavat tilikauden aikana kohdistaa myynnin veron sille kuukaudelle, jonka aikana ne lähettävät asiakkaalleen laskun. Ostojen veron yritys voi sen sijaan halutessaan kohdistaa jo tavaran tai palvelun vastaanottokuukaudelle – suoriteperusteisesti.

Symmetriavaatimus myyntien ja ostojen kohdistamisessa velvoittaa siis muita yrityksiä kuin mikrokokoluokkaan kuuluvia ammatin- ja liikkeenharjoittajia, kun ne haluavat kohdistaa myyntien veron maksuperusteella ja kun niiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa.

Arvonlisäverojen palautukset
Jos yritys on tehnyt esim. kone- ja laitehankintoja, kauppahintaan sisältyvän vähennettävän veron yritys voi kohdistaa suoriteperusteisesti jo sille kuukaudelle, jona se on vastaanottanut tavaran. Vähennyksen tekemiseksi ei siis tarvitse jäädä odottamaan myyjän laskua, joka mahdollisesti tulee esim. vasta seuraavan kuukauden aikana. Huom! katso kuitenkin veron kohdistamisesta se, mitä yllä edellä on kerrottu.

Palautus on käytettävissä verojen suoritukseksi sinä päivänä, jona arvonlisäveroilmoitus on annettu, mutta aikaisintaan kuitenkin verokautta seuraavan kuukauden yleisenä eräpäivänä.

Esimerkki:
Arvonlisäveron palautus maaliskuulta on käytettävissä aikaisintaan 12.4.

Palautukseen vaikuttavat omille maksuille ja palautuksille valitut palautusrajat seuraavasti:

Palautus heti käsittelyn jälkeen

Esimerkki:
Maaliskuun negatiivinen alv ilmoitetaan 7.4. – se voidaan palauttaa 12.4.
Maaliskuun negatiivinen alv ilmoitetaan 19.4 – se voidaan palauttaa 19.4.

Palautus ilmoituspäivää seuraavan yleisen eräpäivän jälkeen

Esimerkki:
Maaliskuun negatiivinen alv ilmoitetaan 7.4.- se voidaan palauttaa 12.4.
Maaliskuun negatiivinen alv ilmoitetaan 19.4. – voidaan palauttaa 12.5.

Ilmoituksen myöhästymismaksun perimättä jättäminen
Oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen ei ole mahdollista saada lisäaikaa, mutta yritys voi pyytää myöhästymismaksun perimättä jättämistä erityisestä syystä – esimerkiksi sairastumisen vuoksi. Pyynnön voi esittää OmaVero-palvelussa viestillä tai soittamalla Verohallintoon (arvonlisäverotus: yhteisöt 029 497 008, elinkeinonharjoittajat 029 497 014).

Myöhästymismaksu on 3 euroa päivää kohden ensimmäiseltä 45 päivältä eli 135 euroa tältä ajalta. Yli 45 päivän myöhästymisissä seuraamus on 135 euroa lisättynä kahdella prosentilla myöhässä ilmoitetun veron määrästä.

Mikäli yrityksellä on tulossa arvonlisäveron palautusta, niin ensisijainen tavoite on saada ilmoitus Verohallinnolle mahdollisimman varhain edellä kerrotulla tavalla.

MAKSUAIKA, MAKSUJÄRJESTELY JA VEROJEN ULOSOTTO

Maksukehotus antaa hieman lisäaikaa
Maksamattomista veroista lähetetään maksukehotus kuukausittaisessa yhteenvedossa, joka näkyy OmaVero-palvelussa. Yhteenvedossa kerrotaan päivä, jolloin vero tulee viimeistään maksaa.

Maksujärjestely
Mikäli yritys ei pysty maksamaan veroja, Verohallinto voi hakemuksesta myöntää maksujärjestelyn.

Jos yrityksellä on verojen maksuvaikeuksia koronaepidemian vuoksi, se voi hakea Verohallinnolta helpotettua maksujärjestelyä 25.3.2020 alkaen OmaVero-palvelussa tai soittamalla Verohallinnon palvelunumeroon 029 497 028.

Jos yrityksellä on voimassa oleva maksujärjestely ja koronaepidemiasta aiheutuneita maksuvaikeuksia, yritys on keskiviikosta 25.3. alkaen voinut tehdä uuden maksujärjestelypyynnön OmaVero-palvelussa. Yritys voi uuden maksujärjestelypyynnön perusteella saada helpotetun maksujärjestelyn.

Helpotettu maksujärjestely sisältää seuraavaa:

  • Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä.
  • Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti.
  • Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenee 7 prosentista 4 prosenttiin. Tämä edellyttää lakimuutosta. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

Veronkantolain 43 § 3 momentin mukaan maksujärjestely on erittäin painavista kohtuussyistä mahdollista tehdä myös siten, että korkoa ei peritä. Säännös on kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi tapauskohtaisesti. Sitä ei ole tarkoitettu ensisijaiseksi keinoksi nykytilanteessakaan. Verohallinnon ohjeistuksen (Korona ja verojen maksaminen) mukaan perimättä jättäminen voisi tulla kyseeseen seuraavissa tilanteissa:

”Jos et eräpäivänä pysty maksamaan veroja äkillisen sairastumisen tai karanteenin vuoksi, eikä hallussasi ole maksamiseen vaadittavia tietoja etkä voi käyttää sähköisiä palveluja, voi viivästyskoron perimättä jättäminen olla mahdollista.”

Maksujärjestelyyn pääsee vain, jos:

  • yrityksellä ei ole veroja ulosotossa ja
  • kaikki veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset on annettu.

Myös aikaisemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Ulosotto
Jos asiakkaalla on veroja ulosotossa perittävänä, Verohallinto ei tee maksujärjestelyä, vaan asiakkaan tulee ottaa yhteys ulosottoviranomaiseen ja sopia mahdollisista toimista tämän kanssa.

Ulosotto voi rajoittaa ulosmittauksen määrää, jotta velallinen voi jatkaa elinkeino- tai liiketoimintaa. Velallinen voi tehdä vapaakuukausihakemuksen, mutta valtakunnanvoudinviraston tiedotteen mukaan asiointi tapahtuu ensisijaisesti sähköisissä asiointipalveluissa tai puhelimitse.

Ulosoton kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan julkaisemista verovelkarekisterissä. Yritystä ei merkitä julkiseen verovelkarekisteriin alle 10 000 euron verovelkojen vuoksi.

TULOVEROTUS

Ennakoiden alentaminen
Tässä tilanteessa on tärkeää, että ennakot eivät ole liian suuret kuluvan verovuoden tulokseen nähden. Hae tarvittaessa ennakoihin muutosta OmaVero-palvelussa ja ota huomioon myös seuraavat asiat:

  • Uudesta 1.1.2020 tai sen jälkeen käyttöönotetusta irtaimesta käyttöomaisuudesta voi tehdä poiston 50 prosentin suuruisena
  • Osakeyhtiöiden tulolähdejaon poistumista ei ole otettu huomioon vuoden 2020 ennakoissa. Jos esim. elinkeinotoiminnan tulos vuodelta 2018 on ollut – 50 000 euroa ja asuinhuoneiston vuokraustoiminnan eli aiemmin TVL-tulolähteen toiminnan + 30 000 euroa, niin Verohallinto on määrännyt ennakkoveron 30 000 euron mukaan vuodelle 2020.

Lisäaika veroilmoituksen antamiseen
Verohallinto voi myöntää lisäaikaa veroilmoituksen antamiseen. Syynä voi olla esimerkiksi yrittäjän sairastuminen, joka estää ilmoituksen antamisen määräajassa. Saamamme tiedon mukaan näiden joustojen hakemiseen ei tarvita lääkärintodistusta vaan oma ilmoitus sairastumisesta riittää.

Verohallinnon vakiintunut linja on ollut, että yrittäjän käyttämässä tilitoimistossa tai muussa palveluyrityksessä aiheutuneet sairastumiset eivät ole olleet peruste myöntää lisäaikaa veroilmoituksen antamiseen. Olemme tällä viikolla saaneet Verohallinnolta vahvistuksen, että näissä oloissa veroilmoituksen antamiseen voi saada lisäaikaa myös niissä tilanteissa, joissa tilitoimiston palvelukyky on merkittävästi heikentynyt sairastumisten vuoksi. Verohallinto on päivittänyt ohjeistustaan 24.3. ja kertoo asiasta seuraavasti: ”Koronatilanne voi aiheuttaa yrittäjille, yrityksille ja kirjanpitäjille vaikeuksia hoitaa veroasioita. Yrityksen veroilmoitukselle voi hakea lisäaikaa ja ilmoituksen myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä perustellusta erityisestä syystä.”

Veroilmoituksen myöhästymismaksu kiinteämääräinen ja kertaluonteinen. Yrityksillä myöhästymismaksu on 100 euroa.

Tilinpäätös veroilmoituksen yhteydessä
Verohallinto edellyttää päätöksellään (Verohallinnon päätös veroilmoituksessa annettavista tiedoista), että osakeyhtiö ja eräät muut yhteisöt liittävät veroilmoitukseensa jäljennöksen tilikauden tilinpäätöksestä.

Aiempaa useammalla osakeyhtiöllä ja muulla yhteisöllä saattaa edessä olla se tilanne, että tilintarkastus on suorittamatta ja tilinpäätös vahvistamatta huhtikuun loppuun mennessä, jona veroilmoitus pitäisi jättää tilikaudelta 1.1. – 31.12.2019. Antaahan osakeyhtiölaki aikaa tilinpäätöksen vahvistamiseen jo muutoinkin kesäkuun loppuun asti.

Käsityksemme mukaan Verohallinto ei voi määrätä myöhästymismaksua, vaikka tilinpäätös jäisikin lähettämättä veroilmoituksen yhteydessä eikä myöskään veronkorotusta, vaikka tilinpäätös annettaisiin vasta Verohallinnon kehotuksen jälkeen. Kyse ei ole suoranaisesti veroilmoituksesta tai sen liitteestä vaan muusta asiakirjasta.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN, VAHVISTAMINEN JA REKISTERÖINTI

Tilinpäätöksen laatimisaika
Kirjanpitolautakunta voi erityisestä syystä yksittäistapauksissa myöntää määräajaksi poikkeuksen kirjanpitolaissa säädettyyn tilinpäätöksen laatimisaikaan. Kirjanpitolautakunta ei voi kuitenkaan myöntää lisäaikaa niin paljon, että sillä rikottaisiin esimerkiksi osakeyhtiölain määräyksiä varsinaisen yhtiökokouksen ajankohdasta.

Kirjanpitolautakunta on antanut poikkeusluvan muun muassa sillä perusteella, että yrityksellä on ollut vaikeuksia saada kirjanpitolain mukaisessa tilinpäätöksen valmistumisajassa kokoon päätösvaltaista hallitusta allekirjoittamaan tilinpäätös (KILA 2001/1649).

Kirjanpitolautakunta antoi 25.3.2020 koronaepidemian vuoksi omaehtoisen ja yleisen poikkeusluvan tilinpäätöksen laatimisajan pidentämiseksi (KILA 2020/2000).

KILA:n poikkeusluvan mukaan kirjanpitovelvollinen saa laatia tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kirjanpitolaissa säädetystä määräajasta (4 kk tilikauden päättymisestä) poiketen edellyttäen, että:

1. tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröinti on mahdollista laissa asetetun määräajan puitteissa;
2. kirjanpitovelvollisen hallitus tai sitä vastaava toimielin tekee asiasta päätöksen ennen kirjanpitolaissa tilinpäätöksen laatimiselle varatun määräajan päättymistä; ja
3. kohdan 2 tarkoittamasta päätöksestä ilmoitetaan tilinpäätöksen liitetietona.

Tämän KILA:n myöntämän omaehtoisen ja yleisen poikkeusluvan vuoksi yksittäisen kirjanpitovelvollisen ei tarvitse tehdä itse hakemusta lautakunnalle koronaepidemian aiheuttamien vaikeuksien vuoksi.

KILA:n myöntämä poikkeuslupa koskee ennen 25.3.2020 päättyneitä tilikausia.

Hyväksyntä hallituksessa ja tilinpäätöksen allekirjoittaminen
Osakeyhtiön hallitus hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen. Tilinpäätös on kirjanpitolain mukaisesti valmis, kun toimi- ja päätösvaltainen osa hallituksen jäsenistä on sen allekirjoittanut.

Hallitus voi tehdä päätökset esim. puhelinkokouksena tai sähköpostiviestien avulla, jos näin halutaan välttää koronavirukselle altistuminen (OYL 6 luvun 3 § 2 mom.). Päätöspöytäkirja ja tilinpäätös voidaan kierrättää jäsenten allekirjoitettavana – joko paperilla tai sähköisen allekirjoituksen keinoin. Tällaiset etäkokousten päätökset on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä kuten hallituksen kokouksen pöytäkirjasta osakeyhtiölaissa säädetään.

Tilinpäätöksen tarkastaminen
Tiettävästi tilintarkastusyhteisöt ovat antaneet sisäistä ohjeistusta siitä, että tilintarkastuksia suoritettaisiin mahdollisimman paljon etäyhteyksien avulla, jos tämä on mahdollista.

Tilinpäätöksen vahvistaminen
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokoukseen saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla (OYL 5 luvun 16 § 2 mom.). Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaista määräystä, hallitus voi päättää tällaisesta osallistumisesta, jollei yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti kielletä hallitusta tekemään tällaista päätöstä. Yhtiökokouksella ei ole valtaa tehdä tällaista päätöstä. Se voi vaikuttaa asiaan muuttamalla yhtiöjärjestystä.

Osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta – esimerkiksi tilinpäätöksen vahvistamisesta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos yhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on allekirjoitettava päätös. Kirjattuun päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhtiökokouksen pöytäkirjasta säädetään. (OYL 5 luvun 1 § 2 mom.)

Tilinpäätöksen rekisteröinti –  kuukauden lisäaika
Tilinpäätöksen ilmoittamisessa kaupparekisteriin on omat yritysmuotokohtaiset määräaikansa. Osakeyhtiöt ja osuuskunnat ilmoittavat tilinpäätöksensä kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kaupparekisteri perii 85 euron käsittelymaksun, jos tilinpäätöksen ilmoittaa myöhässä. 

Kaupparekisteri antaa nykytilanteessa yhden kuukauden lisäaikaa ilmoitusten antamiseen. Esim. osakeyhtiö voi antaa tilinpäätöksen 1.1. – 31.12.2019 kaupparekisteriin viimeistään 30.9.2020 ilman sanktiota.

Lähde: MyNewsDesk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *