Yrityksen verotus ja tilinpäätös – määräajat, maksut ja yleisimmät kysymykset

Yrityksen verotus ja tilinpäätös nostavat joka tilikausi esiin samat kysymykset: mihin mennessä veroilmoitus pitää antaa, miten arvonlisävero kannattaa tilittää, mitä tehdä jos verot eivät meinaa riittää maksuun ja milloin tilinpäätös on ilmoitettava kaupparekisteriin. Tähän koosteeseen on kerätty taloushallinnon keskeiset säännöt, määräajat ja yleisimmät kysymykset selkeästi yhteen paikkaan. Tiedot vastaavat vuoden 2026 tilannetta. Kooste on tarkoitettu yleiseksi tausta-aineistoksi – oman tilanteen yksityiskohdat kannattaa aina varmistaa Verohallinnosta, kirjanpitäjältä tai tilitoimistosta.

Yrityksen verotuksen ja tilinpäätöksen tärkeimmät määräajat

Taloushallinnon vuosikello rakentuu muutaman kiinteän määräajan ympärille. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tilinpäätös on kirjanpitolain mukaan laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, varsinainen yhtiökokous pidettävä kuuden kuukauden kuluessa ja tilinpäätös ilmoitettava kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa. Yhteisön tuloveroilmoitus annetaan niin ikään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Oma-aloitteiset verot, kuten arvonlisävero ja työnantajasuoritukset, ilmoitetaan ja maksetaan kuukausittain tai valitun verokauden mukaisesti. Alla olevaan laatikkoon on koottu nämä avainluvut nopeaa tarkistusta varten.

Sujuva taloushallinto pohjautuu siihen, että nämä määräajat ovat tiedossa hyvissä ajoin eivätkä tule yllätyksenä tilikauden lopussa. Samat periaatteet pätevät niin yritys- kuin kotitaloustasolla: ennakoiva suunnittelu on halvempaa kuin myöhästymisten korjaaminen. Jos haluat parantaa myös oman arkesi rahankäyttöä, kannattaa tutustua perusteelliseen oppaaseen taloudenhallinnasta.

Oma-aloitteiset verot ja arvonlisävero

Oma-aloitteiset verot ovat veroja, jotka yritys laskee, ilmoittaa ja maksaa itse ilman erillistä verolippua. Yleisin näistä on arvonlisävero. Verokausi on useimmilla kuukausi, mutta pienempi yritys voi hakeutua neljännesvuosi- tai kalenterivuosimenettelyyn liikevaihdon mukaan.

Mikä on maksuperusteinen arvonlisäverotus?

Maksuperusteisessa arvonlisäverotuksessa myynnin vero kohdistetaan sille kuukaudelle, jona asiakas maksaa laskun – ei sille kuukaudelle, jona lasku lähetetään. Tämä parantaa pienen yrityksen kassavirtaa, koska arvonlisäveroa ei tarvitse tilittää ennen kuin raha on tilillä. Menettelyä voi soveltaa yritys, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Jos liikevaihto ylittää rajan yllättävästä syystä kesken tilikauden, maksuperustetta voi jatkaa tilikauden loppuun asti.

Maksuperuste koskee kotimaan myyntejä ja ostoja. Jos yritys valitsee maksuperusteen, myös ostojen vähennettävä vero kohdistetaan maksuperusteella – vasta sille kuukaudelle, jona yritys itse maksaa ostolaskunsa. Tätä kutsutaan symmetriavaatimukseksi: myyntejä ja ostoja ei voi käsitellä eri perusteilla. Maksuperuste ei kata tavaroiden maahantuontia, EU-tavaraostoja, yhteisömyyntejä eikä käännetyn verovelvollisuuden tilanteita, vaan ne käsitellään aina normaalien sääntöjen mukaan.

Suoriteperusteisessa menettelyssä vero kohdistetaan sille kuukaudelle, jona tavara tai palvelu on toimitettu tai vastaanotettu, laskun maksuajankohdasta riippumatta. Yritys valitsee itse käyttämänsä menettelyn, kun arvonlisäverokauden edellytykset täyttyvät.

Milloin arvonlisäveron palautus maksetaan?

Jos yritys on tehnyt esimerkiksi kone- tai laitehankintoja, kauppahintaan sisältyvä vähennettävä arvonlisävero voi tuottaa niin sanotun negatiivisen arvonlisäveron eli palautuksen. Palautus on käytettävissä verojen suoritukseksi sinä päivänä, jona arvonlisäveroilmoitus on annettu, kuitenkin aikaisintaan verokautta seuraavan kuukauden yleisenä eräpäivänä. Käytännössä esimerkiksi maaliskuun palautus on käytettävissä aikaisintaan 12. huhtikuuta.

Palautuksen maksamiseen vaikuttavat OmaVerossa valitut palautusrajat ja -ajankohdat. Jos haluat palautuksen käyttöön mahdollisimman nopeasti kassavirran vahvistamiseksi, ilmoitus kannattaa antaa heti verokauden päätyttyä. Rajat ylittävistä kansainvälisistä tilanteista kerrotaan erikseen oppaassa arvonlisäveron palautuksesta toisesta EU-maasta.

Mitä myöhästymismaksu maksaa oma-aloitteisissa veroissa?

Oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen ei pääsääntöisesti saa lisäaikaa, joten ilmoitus kannattaa antaa ajallaan vaikka maksu olisi myöhässä. Myöhästyneestä ilmoituksesta määrätään myöhästymismaksu. Se on 3 euroa päivältä ensimmäisten 45 päivän ajalta eli enintään 135 euroa. Jos ilmoitus on yli 45 päivää myöhässä, maksu on 135 euroa ja lisäksi 2 prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä, kuitenkin enintään 15 000 euroa verolajilta.

Jos yritys on palautukseen oikeutettu eikä maksettavaa veroa jää, veron määrään perustuvaa osaa ei peritä, vaan seuraamukseksi jää pelkkä 135 euron päiväkohtainen maksu. Myöhästymismaksu voidaan erityisestä syystä, kuten äkillisen sairastumisen vuoksi, jättää perimättä. Pyynnön voi esittää OmaVerossa viestillä tai soittamalla Verohallintoon. Jos yrityksellä on tulossa arvonlisäveron palautusta, ensisijainen tavoite on silti saada ilmoitus perille mahdollisimman varhain.

Maksuaika, maksujärjestely ja ulosotto

Maksamattomista veroista lähetetään maksukehotus kuukausittaisessa yhteenvedossa, joka näkyy OmaVerossa. Yhteenvedossa kerrotaan päivä, johon mennessä vero tulee viimeistään maksaa. Maksamatta jäänyt vero alkaa kerryttää viivästyskorkoa eräpäivää seuraavasta päivästä. Vuonna 2026 viivästyskorko on useimmilla verolajeilla 9,5 prosenttia. Jäännösveron ja lisäennakon huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Korko määräytyy korkolain mukaisesta viitekorosta lisättynä verolajikohtaisilla prosenttiyksiköillä, joten taso voi vaihdella vuosittain.

Miten maksujärjestely toimii?

Jos yritys ei pysty maksamaan veroja eräpäivään mennessä, Verohallinto voi hakemuksesta myöntää maksujärjestelyn. Maksujärjestelyä haetaan OmaVerossa, ja siinä sovitaan maksuaikataulusta, jolla verovelka maksetaan pois. Järjestelyn aikana verovelalle kertyy viivästyskorkoa, mutta perintätoimet keskeytyvät.

Maksujärjestelyyn pääsee vain, jos yrityksellä ei ole veroja ulosotossa ja kaikki vero- sekä tulorekisteri-ilmoitukset on annettu. Myös aikaisemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden saamisen. Maksujärjestely raukeaa, jos yritys jättää uusia ilmoituksia antamatta, ei maksa sovittuja eriä ajallaan tai sille syntyy uutta verovelkaa järjestelyn aikana. Vaikka järjestely raukeaisi, verorästit voi vielä maksaa kerralla pois ilman lisäseuraamuksia. Erittäin painavista kohtuussyistä maksujärjestely voidaan tehdä myös siten, ettei korkoa peritä, mutta tätä sovelletaan vain tapauskohtaisesti eikä se ole ensisijainen keino.

Mitä tapahtuu, jos verot menevät ulosottoon?

Jos verot ovat jo ulosotossa perittävänä, Verohallinto ei tee maksujärjestelyä, vaan yrityksen tulee olla yhteydessä ulosottoviranomaiseen ja sopia toimista sen kanssa. Ulosotto voi rajoittaa ulosmittauksen määrää, jotta velallinen voi jatkaa elinkeino- tai liiketoimintaansa. Velallinen voi myös hakea vapaakuukausia, jolloin ulosmittausta ei tietyltä kuukaudelta tehdä. Asiointi tapahtuu ensisijaisesti sähköisissä palveluissa tai puhelimitse.

Milloin yritys päätyy verovelkarekisteriin?

Julkiseen verovelkarekisteriin merkitään tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10 000 euroa erääntyneitä ja maksamatta olevia veroja ilman maksujärjestelyä. Myös antamatta jääneet arvonlisävero- tai työnantajailmoitukset voivat johtaa merkintään. Alle 10 000 euron verovelkojen vuoksi yritystä ei merkitä rekisteriin. Voimassa oleva maksujärjestely tai vireillä oleva maksujärjestelypyyntö keskeyttää perinnän ja pitää velan poissa rekisteristä. Merkintä ei automaattisesti vaikuta yrityksen luottotietoihin, mutta se on julkinen ja näkyy esimerkiksi yhteistyökumppaneille. Ennen merkintää Verohallinto varoittaa yritystä ja antaa aikaa tilanteen korjaamiseen. Seuraavaan taulukkoon on koottu keskeiset määräajat ja niiden laiminlyönnistä seuraavat maksut.

Tuloverotus ja ennakot

Tuloverotuksessa yritys maksaa tilikauden aikana ennakkoveroja arvioidun tuloksen perusteella. Tilikauden päätyttyä verotus oikaistaan todellisen tuloksen mukaan, jolloin seuraa joko jäännösveroa tai veronpalautusta.

Milloin yrityksen kannattaa muuttaa ennakkoveroja?

On tärkeää, että ennakot eivät ole liian suuret suhteessa kuluvan verovuoden todelliseen tulokseen – muuten yritys maksaa veroa turhaan etukäteen ja sitoo kassaa. Ennakoihin voi hakea muutosta OmaVerossa milloin tahansa verovuoden aikana. Jos tulos on jäämässä arvioitua pienemmäksi, ennakoita kannattaa alentaa. Jos tulos kasvaa, ennakoiden korottaminen tai lisäennakon maksaminen ajoissa pienentää myöhemmin perittävää huojennettua viivästyskorkoa.

Huomaa, että koneiden ja laitteiden korotetut poistot koskivat vain verovuosia 2020–2025. Tällä määräaikaisella lailla uusista käyttöön otetuista koneista ja laitteista sai tehdä 50 prosentin poiston. Verovuodesta 2026 alkaen sovelletaan jälleen normaalia elinkeinoverolain mukaista enintään 25 prosentin menojäännöspoistoa, ellei lakia uudisteta. Tämä on hyvä ottaa huomioon investointeja ja ennakoita suunniteltaessa.

Veroilmoituksen määräaika ja myöhästymismaksu

Osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön tuloveroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos esimerkiksi tilikausi päättyy 31.12., veroilmoitus on annettava huhtikuun loppuun mennessä. Verohallinto voi myöntää lisäaikaa perustellusta erityisestä syystä, kuten yrittäjän sairastumisen vuoksi.

Jos veroilmoitus annetaan myöhässä mutta ennen verotuksen päättymistä, yhteisölle määrätään kiinteämääräinen 100 euron myöhästymismaksu verovuodelta. Myöhästymismaksua ei määrätä, jos viive johtuu verovelvollisesta riippumattomasta syystä tai laiminlyönti on vähäinen. Jos ilmoitus on puutteellinen tai virheellinen eikä sitä korjata oma-aloitteisesti, kyseeseen voi tulla myöhästymismaksun sijaan veronkorotus.

Liittyykö tilinpäätös veroilmoitukseen?

Verohallinto edellyttää, että osakeyhtiö ja eräät muut yhteisöt liittävät tuloveroilmoitukseensa jäljennöksen tilikauden tilinpäätöksestä. Käytännössä tilinpäätöksen pitäisi siis olla valmis veroilmoituksen antamishetkellä. Tilinpäätöksen vahvistaminen yhtiökokouksessa voi kuitenkin tapahtua myöhemmin kuin veroilmoitus annetaan, sillä osakeyhtiölaki antaa yhtiökokoukselle aikaa kuusi kuukautta. Jos tilinpäätöstä ei ehditä liittää, kyse ei ole varsinaisesta veroilmoituksesta vaan sen liiteasiakirjasta, joten tilinpäätöksen myöhempi toimittaminen Verohallinnon kehotuksesta ei lähtökohtaisesti johda myöhästymismaksuun tai veronkorotukseen.

Tilinpäätöksen laatiminen, vahvistaminen ja rekisteröinti

Tilinpäätös on kokonaisuus, joka etenee kolmessa vaiheessa: hallitus laatii ja allekirjoittaa, tilintarkastaja tarkastaa ja yhtiökokous vahvistaa, minkä jälkeen tilinpäätös ilmoitetaan kaupparekisteriin. Jokaisella vaiheella on oma määräaikansa.

Tilinpäätöksen laatimisaika

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjanpitolautakunta (KILA) voi erityisestä syystä yksittäistapauksessa myöntää määräajaksi poikkeuksen laatimisaikaan. Poikkeusta ei kuitenkaan voi myöntää niin paljon, että se rikkoisi osakeyhtiölain määräyksiä varsinaisen yhtiökokouksen ajankohdasta. Poikkeuslupaa haetaan KILA:lta, ja hakemuksessa on esitettävä erityinen syy.

Hallituksen hyväksyntä ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Osakeyhtiössä hallitus hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen. Tilinpäätös on valmis, kun toimi- ja päätösvaltainen osa hallituksen jäsenistä on sen allekirjoittanut. Hallitus voi tehdä päätöksensä myös puhelinkokouksena tai sähköpostiviestien avulla, ja tilinpäätös voidaan kierrättää allekirjoitettavana joko paperilla tai sähköisen allekirjoituksen keinoin. Tällaiset etäpäätökset on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä samoin kuin hallituksen kokouksen pöytäkirja. Sähköinen allekirjoitus on nykyisin vakiintunut tapa, joka nopeuttaa prosessia erityisesti silloin, kun hallituksen jäsenet ovat eri paikkakunnilla.

Tilinpäätöksen vahvistaminen yhtiökokouksessa

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että kokoukseen saa osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jos tällaista määräystä ei ole, hallitus voi päättää etäosallistumisesta, jollei yhtiöjärjestys sitä nimenomaisesti kiellä.

Osakkeenomistajat voivat myös yhtiökokousta pitämättä yksimielisinä päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta. Päätös on kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava, ja jos osakkeenomistajia on useampi, vähintään kahden on allekirjoitettava päätös. Yhtiökokoukseen valmistautumisesta kerrotaan tarkemmin oppaassa sijoittajaosakkaan näkökulmasta.

Tilinpäätöksen rekisteröinti kaupparekisteriin

Osakeyhtiön ja osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätös kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Velvollisuus koskee myös toimimatonta yhtiötä. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) perii myöhässä ilmoitetusta tilinpäätöksestä myöhästymismaksun, joka on porrastettu viiveen mukaan: 150 euroa, jos tilinpäätös on enintään kaksi kuukautta myöhässä, 300 euroa, jos se on 2–4 kuukautta myöhässä, ja 600 euroa, jos se on yli neljä kuukautta myöhässä tai sitä ei ole ilmoitettu lainkaan. Maksu on kaksinkertainen julkisella osakeyhtiöllä ja eurooppayhtiöllä sekä silloin, kun tilinpäätös on myöhässä kahdelta tai useammalta peräkkäiseltä tilikaudelta.

Vuoden 2026 alusta tilinpäätös on ilmoitettava kaupparekisteriin sähköisesti; paperilomakkeesta on luovuttu. Ilmoituksen voi tehdä YTJ-palvelussa tai tilitoimiston kautta suoraan taloushallintojärjestelmästä. Tilinpäätöstietojen laiminlyönti voi johtaa myös yrityksen poistamiseen kaupparekisteristä, joten ilmoitus kannattaa hoitaa ajoissa. Sähköinen ilmoittaminen on sujuvinta, kun kirjanpito-ohjelma tukee suoria rajapintoja – aiheeseen voi perehtyä artikkelissa tilitoimistojen taloushallintojärjestelmien valmiuksista.

Yleisimmät virheet yrityksen verotuksessa ja tilinpäätöksessä

Useimmat taloushallinnon seuraamukset syntyvät muutamasta toistuvasta virheestä, jotka olisi helppo välttää ennakoinnilla.

• Ilmoitus jätetään antamatta, koska maksua ei pysty hoitamaan. Oma-aloitteisten verojen ilmoitus kannattaa antaa ajallaan vaikka itse maksu myöhästyisi – näin vältytään erilliseltä myöhästymismaksulta ja maksusta voidaan sopia erikseen.
• Ennakkoveroja ei päivitetä tuloksen muuttuessa. Liian suuret ennakot sitovat kassaa turhaan, liian pienet taas johtavat jäännösveroon ja huojennettuun viivästyskorkoon.
• Tilinpäätöksen määräajat sekoitetaan keskenään. Laatiminen (4 kk), yhtiökokous (6 kk) ja kaupparekisteri-ilmoitus (8 kk) ovat eri määräaikoja, ja etenkin viimeinen unohtuu helposti.
• Vanhentuneeseen ohjeeseen luottaminen. Koronavuosien 2020–2021 väliaikaiset helpotukset, kuten helpotetut maksujärjestelyt, alennetut korot ja laatimisajan poikkeusluvat, eivät ole enää voimassa. Myös korotetut poistot päättyivät verovuoteen 2025.
• Maksujärjestely raukeaa huomaamatta. Jos uusia ilmoituksia ei anneta tai uutta verovelkaa syntyy, järjestely raukeaa ja perintä jatkuu.

Virheiden välttämisessä auttaa ammattitaitoinen kirjanpitäjä tai tilitoimisto, joka seuraa määräaikoja ja lainsäädännön muutoksia puolestasi. Pienelle yritykselle tämä on usein edullisin tapa varmistaa, ettei turhia seuraamusmaksuja synny. Taloushallinnon haasteet korostuvat erityisesti talouden epävarmoissa oloissa, mistä kertoo muun muassa kannanotto pk-yritysten konkurssivaarasta.

Vastuuvapauslauseke

Tämä kooste on laadittu yleiseksi tausta-aineistoksi yrityksen verotuksesta ja tilinpäätöksestä. Se ei ole vero-, kirjanpito- tai oikeudellista neuvontaa eikä korvaa ammattilaisen arviota omasta tilanteestasi. Verolainsäädäntö, korkoprosentit ja määräajat muuttuvat ajoittain, joten tarkista aina ajantasaiset tiedot virallisista lähteistä. Luotettavinta tietoa saat Verohallinnosta (vero.fi ja OmaVero), Patentti- ja rekisterihallituksesta (prh.fi) sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Yrityskohtaisissa kysymyksissä käänny kirjanpitäjän, tilitoimiston tai tilintarkastajan puoleen.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mihin mennessä yrityksen on annettava tuloveroilmoitus?

Osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun yhteisön tuloveroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos tilikausi päättyy 31.12., määräaika on seuraavan vuoden huhtikuun lopussa. Myöhässä annetusta ilmoituksesta määrätään 100 euron myöhästymismaksu, ellei viive johdu verovelvollisesta riippumattomasta syystä.

Kuka voi käyttää maksuperusteista arvonlisäverotusta?

Maksuperusteista arvonlisäverotusta voi soveltaa yritys, jonka tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa. Tällöin sekä myyntien että ostojen vero kohdistetaan sille kuukaudelle, jona lasku maksetaan. Menettely koskee kotimaan myyntejä ja ostoja, ei esimerkiksi maahantuontia tai EU-tavaraostoja.

Paljonko tilinpäätöksen myöhästyminen maksaa?

Patentti- ja rekisterihallitus perii myöhässä ilmoitetusta tilinpäätöksestä 150 euroa, jos viive on enintään kaksi kuukautta, 300 euroa, jos viive on 2–4 kuukautta, ja 600 euroa, jos viive on yli neljä kuukautta tai tilinpäätöstä ei ilmoiteta lainkaan. Maksu on kaksinkertainen julkisella osakeyhtiöllä ja toistuvissa laiminlyönneissä.

Mitä teen, jos en pysty maksamaan veroja ajallaan?

Anna veroilmoitus silti ajallaan ja hae OmaVerossa maksujärjestelyä. Maksujärjestelyyn pääsee, jos verot eivät ole ulosotossa ja kaikki ilmoitukset on annettu. Vireillä oleva maksujärjestelypyyntö keskeyttää perinnän. Jos verot ovat jo ulosotossa, sovi maksuista suoraan ulosottoviranomaisen kanssa.

Ovatko koronavuosien veronmaksuhelpotukset vielä voimassa?

Eivät. Vuosina 2020–2021 käytössä olleet väliaikaiset helpotukset, kuten helpotettu maksujärjestely, alennettu viivästyskorko ja tilinpäätöksen laatimisajan yleinen poikkeuslupa, ovat päättyneet. Myös koneiden ja laitteiden korotetut poistot koskivat vain verovuosia 2020–2025. Sovella aina voimassa olevia, ajantasaisia sääntöjä.