Yksinyrittäjän 2000 euron koronatuki – mitä tuesta jäi ja mistä apua nyt

Yksinyrittäjän 2000 euron koronatuki oli kertaluonteinen avustus, jonka valtioneuvosto vahvisti keväällä 2020 koronaviruspandemian takia. Tuen hakuaika päättyi 30.9.2020, eikä samaa tukea voi enää hakea. Tämä artikkeli kertoo tiiviisti, mitä tuki oli ja millä ehdoilla sitä myönnettiin – ja ennen kaikkea sen, mistä yksinyrittäjä saa taloudellista apua ja rahoitusta nyt, kun kertaluonteinen koronatuki on jo historiaa.

Mikä oli yksinyrittäjän 2000 euron koronatuki?

Kyseessä oli 2000 euron suuruinen kertakorvaus, jonka valtio rahoitti kokonaisuudessaan ja jota yksinyrittäjät saattoivat hakea koronaepidemian aiheuttamiin vaikeuksiin. Tuki oli tarkoitettu yritystoiminnan jatkamisen turvaamiseen poikkeustilanteessa, ja se oli määräaikainen. Tuki ei ollut laina, vaan avustus, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, kun myöntämisen ehdot täyttyivät.

Yksinyrittäjällä tarkoitettiin toiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa, Suomessa toimivaa päätoimista yrittäjää, jolla ei ollut palveluksessaan palkattua työvoimaa. Useamman yrittäjän yritykset ohjattiin ELY-keskusten palveluiden piiriin, ja Business Finlandin tukea saattoivat hakea vähintään kuusi henkilöä työllistäneet osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat.

Kuka tukea sai – tuen ehdot

Tuen saamisen edellytyksenä oli, että yrittäjällä oli jompikumpi seuraavista todisteista todellisesta yritystoiminnasta:

• voimassa oleva yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutusnumero, tai
• vähintään 20 000 euron vuosittainen yrittäjätulo tai laskutus.

Lisäksi avustuksen edellytyksenä oli, että yrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto olivat heikentyneet koronavirusepidemian takia 16.3.2020 jälkeen ja että yrityksellä arvioitiin olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yrityksellä ei myöskään saanut olla taloudellisia vaikeuksia jo ennen koronakriisiä.

Mihin kustannuksiin tukea maksettiin?

Avustusta maksettiin 1.3.2020–31.8.2020 välisenä aikana aiheutuneisiin yritystoiminnan kustannuksiin, kuten toimitilojen vuokraan, laite- ja kirjanpitokuluihin sekä muihin kiinteisiin menoihin. Tuki ei ollut sidottu liikevaihdon menetyksen tarkkaan euromäärään, vaan se maksettiin kiinteänä 2000 euron summana ehdot täyttäville hakijoille.

Mistä tukea haettiin?

Tätä kohtaa alkuperäinen uutinen ei avannut, vaikka se oli hakijalle olennaisin: tukea haettiin yrityksen kotikunnalta, ei suoraan valtiolta. Kotikunta tarkistettiin yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ). Kunnat käsittelivät hakemukset, tekivät myöntö- tai hylkäyspäätökset ja maksoivat tuen. Joillakin alueilla hakemukset käsitteli kuntien omistama kehitysyhtiö. Hakuaika päättyi 30.9.2020.

Miten tuki vaikutti työttömyysturvaan?

2000 euron tukea sai hakea rinnakkain yrittäjille suunnatun väliaikaisen työttömyysturvan kanssa. Jos tukea käytettiin yrityksen kiinteisiin kuluihin, se ei vaikuttanut työttömyysturvaan. Jos tuki taas käytettiin yrittäjän palkkaan tai muuhun ansiotulona pidettävään vastikkeeseen, se saattoi pienentää työttömyysetuuden määrää. Myös tämä yrittäjien väliaikainen oikeus työmarkkinatukeen yritystoimintaa lopettamatta oli koronakauden poikkeusjärjestely, joka on sittemmin päättynyt. Käytännössä kyse oli siitä, että yrittäjä saattoi poikkeuksellisesti saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea ilman, että toiminimeä tai yhtiötä piti lakkauttaa. Tavanomaisissa oloissa yrittäjän työttömyysturva perustuu toiminnan päättämiseen tai sen toteamiseen sivutoimiseksi, joten koronajärjestely oli selvä poikkeus pääsääntöön.

Onko 2000 euron tukea enää mahdollista saada?

Ei ole. Yksinyrittäjän 2000 euron koronatuki oli kertaluonteinen ja määräaikainen avustus, jonka hakuaika päättyi 30.9.2020. Tukea ei ole avattu uudelleen, eikä sitä voi hakea takautuvasti. Jos törmäät sivustoon, joka lupaa auttaa tämän tuen hakemisessa maksua vastaan, kyseessä on vanhentunut tai harhaanjohtava tieto – älä anna henkilö- tai maksutietojasi tällaiselle taholle.

Vaikka itse tuki on päättynyt, yksinyrittäjän tilanne ei ole umpikuja. Suomessa on useita pysyviä tuki- ja rahoitusmuotoja, jotka sopivat yksinyrittäjälle sekä yritystoiminnan käynnistämiseen että vaikeiden aikojen yli pääsemiseen. Toisin kuin koronatuki, nämä eivät ole määräaikaisia poikkeusjärjestelyjä, vaan osa Suomen normaalia yrittäjyyden tukijärjestelmää. On kuitenkin hyvä muistaa, että osa niistä on avustuksia, osa lainaa ja osa sosiaaliturvaa – ehdot ja velvoitteet poikkeavat toisistaan merkittävästi.

Mistä yksinyrittäjä saa taloudellista apua nyt?

Yksinyrittäjälle on tarjolla useita pysyviä tukimuotoja, jotka eivät ole sidottuja koronakauteen. Alla käydään läpi tärkeimmät vaihtoehdot ja se, mihin kukin niistä on tarkoitettu.

Starttiraha aloittavalle yrittäjälle

Starttiraha on työllisyyspalvelujen myöntämä henkilökohtainen tuki, jonka tarkoitus on turvata aloittavan yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen ajalta. Vuonna 2026 starttirahan määrä vastaa työttömyysetuuden peruspäivärahaa, noin 37 euroa päivässä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä kalenteriviikossa – karkeasti noin 800 euroa kuukaudessa ennen veroja. Starttiraha on veronalaista ansiotuloa.

Tukea myönnetään ensin enintään kuuden kuukauden jaksolle, ja sen jälkeen voi hakea jatkoa. Starttirahajaksojen yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta. Keskeiset ehdot ovat päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet yritystoimintaan sekä arvio kannattavasta liiketoiminnasta. Tärkein sääntö: starttirahaa on haettava omalta työllisyysalueelta ennen kuin yritystoiminta aloitetaan – myönteistä päätöstä ennen aloitettuun toimintaan tukea ei saa.

Finnveran rahoitus ja takaukset

Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa lainoja ja takauksia pienille ja aloittaville yrityksille silloin, kun pankkirahoitus ei yksin riitä. Yksinyrittäjä kuuluu Finnveran asiakaskuntaan: esimerkiksi mikroyrityksille suunnatussa kasvulainassa yli puolet rahoitusta saaneista yrityksistä on ollut yksinyrittäjiä, ja lainan enimmäismäärä on ollut 50 000 euroa. Finnveran takaukset, kuten alkutakaus, puolestaan helpottavat pankkilainan saamista silloin, kun yrittäjällä ei ole riittäviä vakuuksia.

Käytännössä rahoitus etenee niin, että yritys selvittää ensin pankkirahoituksen mahdollisuudet, minkä jälkeen Finnvera voi tulla mukaan lainoittajana tai takaajana. Lainaehdot, hinnoittelu ja kulloinkin avoinna olevat hakukierrokset vaihtelevat, joten ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa Finnveran omilta sivuilta ennen hakemista. Rahoituksen saaminen edellyttää, että yrityksen vastuuhenkilöillä ei ole maksuhäiriöitä ja että toiminta arvioidaan kannattavaksi. Toisin kuin suora avustus, laina on takaisin maksettava velvoite, jonka hoitamiseen on syytä varautua realistisella kassavirtalaskelmalla.

ELY-keskusten ja työllisyysalueen palvelut

ELY-keskukset tarjoavat yrityksille neuvontaa ja voivat myöntää kehittämisavustuksia esimerkiksi liiketoiminnan uudistamiseen, kansainvälistymiseen tai investointeihin. Nämä palvelut on usein suunnattu kasvaville pk-yrityksille, mutta myös yksinyrittäjä voi hyötyä maksuttomasta yritysneuvonnasta ja kehittämispalveluista. Yritystoimintaan liittyvät julkiset palvelut on koottu valtakunnallisiin verkkopalveluihin, joista löytyy myös oman alueen yhteystiedot. Avustukset haetaan yleensä hankekohtaisesti, ja niihin liittyy usein oma rahoitusosuus eli yrittäjän on katettava osa kustannuksista itse.

Vuonna 2025 järjestetty työvoima- ja yrityspalvelujen uudistus siirsi aiemmin valtion TE-toimistoille kuuluneita tehtäviä kuntien ja kuntayhtymien muodostamille työllisyysalueille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi starttiraha haetaan nykyään omalta työllisyysalueelta eikä enää valtion TE-toimistolta. Oman alueen palvelupisteen löydät verkkopalveluiden kautta.

Muut rahoituksen ja maksujärjestelyjen keinot

Virallisten tukien lisäksi yksinyrittäjällä on käytössään tavanomaisia rahoituskeinoja. Pankkien yritysluotot ja luotolliset tilit auttavat tasaamaan kausivaihtelua, ja laskurahoitus eli myyntilaskujen muuttaminen rahaksi ennen eräpäivää parantaa kassan kiertoa. Tilapäisissä maksuvaikeuksissa Verohallinnon kanssa voi usein sopia maksujärjestelystä, jossa verovelkaa lyhennetään erissä. Nämä eivät ole tukia, mutta ne voivat auttaa vaikean jakson yli ilman, että toiminta vaarantuu.

Yrittäjän työttömyysturva

Toisin kuin koronakaudella, yrittäjän työttömyysturva on nykyään takaisin tavanomaisissa raameissaan. Yrittäjä voi kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan. Vuonna 2026 kassan jäsenyys edellyttää vähintään 15 481 euron vuotuista vakuutustasoa (YEL-työtuloa), ja yrittäjä valitsee vakuutustasonsa sallitun vaihteluvälin sisällä. Mitä korkeampi vakuutustaso, sitä suurempi on mahdollinen ansiopäiväraha – ja sitä suuremmat ovat jäsenmaksut.

Jos yrittäjä ei kuulu työttömyyskassaan, perusturva tulee Kelasta. Työttömyysetuuden kesto on tyypillisesti 300, 400 tai 500 päivää iästä ja työhistoriasta riippuen. Sivutoimista yritystoimintaa harjoittava voi tietyin edellytyksin saada soviteltua työttömyysetuutta, jossa yritystulot otetaan huomioon etuuden määrässä. Tällaiset säännöt ovat yksityiskohtaisia, joten oma tilanne kannattaa varmistaa kassalta tai Kelalta.

YEL-vakuutus on yksinyrittäjän sosiaaliturvan perusta

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on päätoimiselle yrittäjälle lakisääteinen, ja se määrittää paljon muutakin kuin eläkkeen. YEL-työtulo vaikuttaa sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahoihin ja työttömyysturvaan. Vuonna 2026 YEL-vakuuttaminen on pakollista, kun vahvistettu työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa. Monelle yksinyrittäjälle juuri liian matalaksi asetettu YEL-työtulo on syy siihen, että sosiaaliturva jää vaikeassa tilanteessa odotettua heikommaksi – siksi työtulo kannattaa mitoittaa todellista työpanosta vastaavaksi.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Yksinyrittäjän tukiin liittyy muutamia toistuvia virheitä, jotka voivat maksaa rahaa tai evätä tuen kokonaan. Ne kannattaa tuntea etukäteen.

• Vanhentuneeseen tukeen luottaminen. 2000 euron koronatukea ei voi enää hakea. Jos jokin palvelu väittää muuta, tieto on vanha tai harhaanjohtava.
• Starttirahan hakeminen liian myöhään. Jos yritystoiminta on jo aloitettu, starttirahaa ei enää myönnetä. Hakemus on jätettävä ennen toiminnan käynnistämistä.
• Liian matala YEL-työtulo. Pienellä työtulolla säästää vakuutusmaksuissa, mutta sairaus-, vanhempain- ja työttömyysturva jäävät samassa suhteessa pieniksi.
• Työttömyysturvan luuleminen automaattiseksi. Ansiosidonnainen päiväraha edellyttää jäsenyyttä yrittäjäkassassa ja työssäoloehdon täyttymistä – pelkkä yrittäjyys ei riitä.
• Rahoituksen hakeminen ilman suunnitelmaa. Finnvera ja pankit arvioivat liiketoiminnan kannattavuutta. Realistinen laskelma ja liiketoimintasuunnitelma parantavat mahdollisuuksia selvästi.
• Puskurin puuttuminen. Moni yksinyrittäjä toimii ilman taloudellista varaa yllätyksiin. Omaa riittävää talouspuskuria ei korvaa mikään yksittäinen tuki.

Kenelle eri tukimuodot sopivat?

Oikea tukimuoto riippuu siitä, missä vaiheessa yritystoiminta on ja mihin rahaa tarvitaan. Seuraava jaottelu auttaa hahmottamaan vaihtoehdot.

• Yritystä vasta perustavalle: starttiraha turvaa toimeentulon alkukuukausina, ja Finnveran alkutakaus voi auttaa ensimmäisen pankkilainan saamisessa.
• Kasvua tai investointia suunnittelevalle: Finnveran laina ja ELY-keskuksen kehittämisavustukset on suunnattu toiminnan laajentamiseen.
• Tilapäisessä tulonotossa olevalle: yrittäjäkassan ansiopäiväraha tai Kelan etuudet tuovat perusturvaa, jos toiminta hiljenee.
• Pitkäjänteistä turvaa hakevalle: oikein mitoitettu YEL-työtulo ja oma säästäminen rakentavat sosiaaliturvaa ja puskuria, joka kantaa myös ilman erillisiä tukia.

Yksinyrittäjän talouden perusta syntyy harvoin yksittäisestä tuesta. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on vakaa kassavirta, varautuminen yllätyksiin ja se, että säästää pahan päivän varalle jo hyvinä aikoina. Koronakausi osoitti, miten nopeasti pienyritysten tilanne voi muuttua, ja myös verotukseen ja tilinpäätökseen liittyvät kysymykset nousivat tuolloin esiin. Ulkomailla toimiva yrittäjä voi lisäksi hyötyä oikeudesta arvonlisäveron palautukseen toisesta EU-maasta.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä tietoa tuista ja rahoituksesta, eikä sitä tule tulkita talous-, vero- tai sijoitusneuvonnaksi. Tuki- ja rahoitusehdot, määrät ja hakuajat muuttuvat, joten tarkista ajantasaiset tiedot aina viranomaisen tai rahoittajan omilta sivuilta ennen päätöksiä. Lainan ottaminen on aina sitoumus, joka on maksettava takaisin korkoineen. Jos talous on kriisissä tai velka on kasvanut hallitsemattomaksi, maksutonta apua saat kunnan talous- ja velkaneuvonnasta sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Voiko yksinyrittäjän 2000 euron koronatukea hakea vielä?

Ei voi. Tuki oli määräaikainen ja sen hakuaika päättyi 30.9.2020. Tukea ei ole avattu uudelleen eikä sitä voi hakea takautuvasti.

Mistä 2000 euron koronatukea haettiin aikanaan?

Tukea haettiin yrityksen kotikunnalta, ei suoraan valtiolta. Kunnat käsittelivät hakemukset ja maksoivat valtion kokonaan rahoittaman avustuksen ehdot täyttäville yrittäjille.

Mikä korvaa koronatuen yksinyrittäjälle nyt?

Yhtä suoraa korvaajaa ei ole, mutta pysyviä tukimuotoja on useita: starttiraha aloittavalle yrittäjälle, Finnveran lainat ja takaukset, ELY-keskusten palvelut sekä yrittäjän työttömyysturva työttömyyskassan kautta.

Kuinka paljon starttiraha on vuonna 2026?

Starttiraha vastaa työttömyysetuuden peruspäivärahaa, vuonna 2026 noin 37 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa. Sitä maksetaan enintään 12 kuukautta, ja se on veronalaista tuloa.

Onko YEL-vakuutus pakollinen yksinyrittäjälle?

Kyllä, jos toiminta on päätoimista ja vahvistettu YEL-työtulo on vuonna 2026 vähintään 9 423,09 euroa vuodessa. YEL-työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi sairaus-, vanhempain- ja työttömyysturvaan.