Suomalaiset ja liikenne – näin suomalaiset liikkuvat ja mitä autoilu maksaa

Suomalaiset liikkuvat paljon ja usein pitkiä matkoja, ja arjen liikkuminen nojaa vahvasti henkilöautoon. Harva asutus, pitkät välimatkat ja kaupunkeihin keskittyvä väestö selittävät, miksi auto on monelle välttämätön ja miksi kattava joukkoliikenne toimii lähinnä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Tässä artikkelissa käydään läpi tuoreet tilastot: kuinka paljon Suomessa on autoja, miten käyttövoimat muuttuvat, miten joukkoliikennettä käytetään ja mitä autoilu todellisuudessa maksaa.

Miten suomalaiset liikkuvat?

Valtaosa suomalaisten matkoista tehdään henkilöautolla. Kun liikkumista mitataan kulkutapaosuudella eli sillä, kuinka suuri osuus matkoista tehdään kullakin kulkuvälineellä, auto on ylivoimaisesti yleisin tapa liikkua koko maan tasolla.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöauto kattaa noin 60 prosenttia kaikista matkoista ja lähes 80 prosenttia kuljetuista kilometreistä. Kävely ja pyöräily yhdessä muodostavat noin kolmanneksen matkoista, mutta koska ne ovat lyhyitä, niiden osuus kilometreistä jää pieneksi. Joukkoliikenteen osuus matkoista on koko maassa vain muutaman prosentin luokkaa.

Kaupunkiseuduilla kuva on toisenlainen. Pääkaupunkiseudun liikkumistutkimuksessa (2023) auton osuus matkoista oli noin 37 prosenttia, kävelyn noin 32 prosenttia, joukkoliikenteen 21 prosenttia ja pyöräilyn 9 prosenttia. Mitä tiiviimmin asuttu alue, sitä pienempi on auton osuus ja sitä suurempi kävelyn ja joukkoliikenteen rooli.

Kuinka paljon Suomessa on henkilöautoja?

Suomen teillä liikkui vuoden 2025 lopussa noin 2,72 miljoonaa henkilöautoa. Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvokanta-tilaston mukaan liikennekäytössä oli täsmälleen 2 723 489 henkilöautoa, mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

On tärkeää erottaa kaksi lukua toisistaan. Rekisterissä oli vuoden 2025 lopussa 3 819 975 henkilöautoa, mutta osa niistä on seisonnassa eli otettu pois liikennekäytöstä. Liikennekäytössä olevien autojen määrä kuvaa siksi todellista liikkuvaa autokantaa paremmin kuin rekisterissä olevien kokonaismäärä.

Väkilukuun suhteutettuna Suomi ei ole erityisen autoistunut maa. Autoalan tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 noin 495 henkilöautoa tuhatta asukasta kohti, kun EU:n keskiarvo oli 563. Suomi jää siis selvästi eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle, vaikka arjessa auto tuntuu monelle korvaamattomalta.

Autokanta ikääntyy

Suomalaisten autot ovat eurooppalaisittain vanhoja, ja keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden 2024 lopussa noin 13,6 vuotta ja lähestyy 14:ää vuotta. Rekisterissä olevien autojen keski-ikä on tätäkin korkeampi, koska mukaan lasketaan myös seisonnassa olevat, usein hyvin vanhat autot.

Syitä ikääntymiseen on useita: uusien autojen hinnat ovat nousseet, taloudellinen epävarmuus on hillinnyt ostohaluja ja luotettava auto kestää liikenteessä entistä pidempään. Vanheneva kanta näkyy myös päästöissä ja turvallisuudessa, sillä uusin tekniikka yleistyy hitaasti.

Alueelliset erot ovat suuret

Autojen tarve vaihtelee voimakkaasti alueittain. Tiheimmin asutulla Uudellamaalla on vähiten autoja asukasta kohti, koska joukkoliikenne on kattavaa ja etäisyydet lyhyitä. Maaseutumaisissa maakunnissa autoja on asukasta kohti enemmän, sillä päivittäinen liikkuminen ei useinkaan onnistu ilman omaa autoa. Myös autokannan ikä on korkeampi harvaan asutuilla alueilla.

Sähköautot ja käyttövoimien murros

Suomen autokanta sähköistyy nopeasti uusien autojen osalta, vaikka koko kannassa polttomoottoriautot ovat yhä selvä enemmistö. Tilastokeskuksen mukaan liikennekäytössä oli vuoden 2025 lopussa noin 164 700 täyssähköautoa, ja rekisterissä täyssähköautoja oli 169 458 – noin 39 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Uusien autojen myynnissä muutos on vielä selvempi. Vuonna 2025 Suomessa ensirekisteröitiin noin 26 700 täyssähköautoa, ja ladattavien autojen (täyssähkö- ja lataushybridit yhteensä) osuus kaikista ensirekisteröinneistä oli yli puolet, Traficomin loppuvuoden aineistossa noin 56,5 prosenttia. Vuoden 2025 myydyin täyssähköauto oli Tesla Model Y.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on sähköautoilun kärkeä. Alkuvuonna 2026 täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli Suomessa noin 46 prosenttia, ja vain Tanskassa osuus oli korkeampi. Sähköautoilijan kannattaa silti huomioida muutama asia: hankintahinta on usein korkeampi kuin vastaavalla polttomoottoriautolla, latausmahdollisuus kotona tai työpaikalla helpottaa arkea, ja toimintamatka lyhenee pakkasella.

Jos auton hankinta on ajankohtainen, kannattaa vertailla eri käyttövoimia oman ajoprofiilin mukaan: paljon ajavalle sähkön halvempi käyttökustannus voi kattaa korkeamman hankintahinnan, kun taas vähän ajavalle edullinen polttomoottoriauto voi olla kokonaistaloudellisesti järkevin. Käytettyjen autojen markkinasta ja esimerkiksi autokauppaketju Kamuxin toiminnasta voi lukea lisää erillisestä artikkelista.

Joukkoliikenne Suomessa

Joukkoliikenne on Suomessa vahvimmillaan suurilla kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä kaukoliikenteessä. Palvelutaso heikkenee nopeasti, kun siirrytään kaupunkiseutujen ulkopuolelle.

Junaliikenne kasvaa

Raideliikenteen suosio on viime vuosina kasvanut. VR:n mukaan kotimaan kaukojunaliikenteessä tehtiin vuonna 2024 yhteensä 15,3 miljoonaa matkaa, mikä oli ennätys ja 1,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua selittävät sekä arkipäivien työ- ja liikematkustus että vapaa-ajan matkailun suosio. Pääkaupunkiseudulla lähijunaliikenne on olennainen osa päivittäistä työmatkaliikennettä.

Bussit, raitiovaunut ja metro

Linja-auto on edelleen Suomen laajimmin käytetty joukkoliikennemuoto, ja se on monin paikoin ainoa vaihtoehto omalle autolle. Suurimmissa kaupungeissa verkostoa täydentävät raitiovaunut ja Helsingissä metro. Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen osuus matkoista nousee yli viidennekseen, kun taas pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla vuorotarjonta on harvaa ja painottuu koulukuljetuksiin.

Maaseutu, kaupungistuminen ja autoriippuvuus

Autoriippuvuus on Suomessa ennen kaikkea seurausta rakenteesta: väestö keskittyy kasvukeskuksiin, ja maaseutu tyhjenee nuorten muuttaessa opiskelun ja työn perässä kaupunkeihin. Kun asukkaita on vähän, joukkoliikenteen kysyntä pienenee, vuoroja karsitaan ja auto muuttuu monessa taloudessa välttämättömyydeksi. Osalla harvaan asutuista alueista säännöllistä joukkoliikennettä ei ole lainkaan.

Vahva riippuvuus yhdestä kulkutavasta tekee yhteiskunnasta myös haavoittuvan polttoaineen saatavuuden häiriöille. Esimerkiksi Portugalissa polttoaineen jakelua lamauttanut säiliöautonkuljettajien lakko aiheutti laajaa polttoainepulaa ja pakotti viranomaiset turvaamaan jakelua – muistutus siitä, miten herkästi autoiluun nojaava arki häiriintyy, jos tankkeihin ei saada polttoainetta.

Liikkumisen kustannuksiin voi silti vaikuttaa omilla valinnoilla. Esimerkiksi auton kunnosta huolehtiminen, ennakoiva ajotapa ja matkojen yhdistäminen tuovat säästöä; aiheesta on koottu konkreettisia säästövinkkejä liikenteeseen.

Liikenneturvallisuus Suomessa

Liikennekuolemien määrä on Suomessa laskenut pitkällä aikavälillä, ja kehitys jatkui myös viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli vuonna 2024 yhteensä 171 ihmistä, mikä oli 14 vähemmän kuin vuonna 2023. Onnettomuuksissa loukkaantui lisäksi runsaat 3 400 ihmistä.

Suurin osa menehtyneistä oli liikkeellä henkilöautolla, mutta uhreja on kaikissa tienkäyttäjäryhmissä. Vuonna 2024 kuolleista noin 85 oli henkilöautoilijoita, 19 jalankulkijoita, 16 moottoripyöräilijöitä ja 15 polkupyöräilijöitä. Myös kevyet sähköajoneuvot, kuten sähköpotkulaudat, näkyvät onnettomuustilastoissa.

• Nopeus ja keli: talviolosuhteet ja ylinopeus ovat keskeisiä riskitekijöitä Suomen tieliikenteessä.
• Nuoret kuljettajat: 15–20-vuotiaat ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa suhteessa ajokokemukseen.
• Suojaamattomat tienkäyttäjät: jalankulkijat ja pyöräilijät ovat onnettomuudessa erityisen alttiita vakaville vammoille.

Mitä autoilu maksaa?

Auton todelliset kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin pelkkä polttoaine- tai sähkölasku. Suomalainen ajaa autollaan keskimäärin noin 14 000 kilometriä vuodessa, ja tähän ajosuoritteeseen kertyy monta kuluerää.

• Polttoaine tai sähkö: suurin yksittäinen käyttökustannus, joka riippuu ajomäärästä ja käyttövoimasta.
• Vakuutukset: pakollinen liikennevakuutus sekä useimmilla vapaaehtoinen kaskovakuutus.
• Ajoneuvovero: vuotuinen vero, jonka suuruuteen vaikuttavat muun muassa auton päästöt ja käyttövoima.
• Huollot ja korjaukset: suomalaiset käyttävät huoltoihin ja korjauksiin keskimäärin noin 1 070 euroa vuodessa, ja summa on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
• Arvonalennus: usein unohdettu mutta suuri erä, erityisesti uusissa autoissa ensimmäisinä vuosina.

Karkeana nyrkkisääntönä vanhemman, vähän ajetun auton kuukausikustannukset voivat jäädä noin 200 euroon, kun taas uudemmalla ja paljon ajetulla autolla ne voivat nousta lähelle 500 euroa kuukaudessa. Autoliitto on arvioinut, että autoilun kustannukset nousevat tulevina vuosina muun muassa uusien CO2-päästönormien ja tieliikenteen päästökaupan vuoksi, vaikka veroja ei korotettaisikaan.

Jos auto rahoitetaan lainalla, kokonaiskustannukseen vaikuttaa myös korko. Rahoituksen eri vaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin artikkelissa asunto- ja autolainoista Suomessa, ja luoton kustannusten pienentämiseen on olemassa omat keinonsa – aiheesta lisää artikkelissa, jossa käydään läpi, miten saat kulutusluottojen korot alas.

Autoilun kustannusten yleisimmät virheet

Autoilun kustannuksia aliarvioidaan usein, koska kaikkia kuluja ei lasketa yhteen. Yleisimpiä virheitä ovat seuraavat:

• Arvonalennuksen sivuuttaminen: uusi auto voi menettää arvostaan tuntuvan osan jo ensimmäisinä vuosina, mikä on todellista kulua vaikkei se näy kuukausilaskussa.
• Vain polttoaineen huomioiminen: vakuutukset, vero, renkaat ja huollot jäävät helposti laskematta kokonaiskustannukseen.
• Huoltojen lykkääminen: laiminlyöty huolto johtaa usein kalliimpiin korjauksiin ja alentaa jälleenmyyntiarvoa.
• Yli-investointi autoon: tarpeeseen nähden liian suuri tai kallis auto kasvattaa sekä hankinta- että käyttökuluja.
• Rahoituksen kilpailuttamatta jättäminen: auton myyjän tarjoama rahoitus ei aina ole edullisin, ja korkoero kertyy koko laina-ajalta.
• Käyttövoiman valinta väärin perustein: sähköauto ei automaattisesti ole edullisin vähän ajavalle, eikä halpa polttomoottoriauto paljon ajavalle – ratkaisu riippuu ajoprofiilista.

Lisää luettavaa liikenteestä ja autoilusta

Autoilu ja liikenne ovat laaja aihepiiri, ja niihin erikoistuneita sivustoja on useita. Alan viikoittaisia uutisia kokoaa Autot ja liikenne, ja kuljetusalaan keskittyy Laatukuljetus. Autoilun tulevaisuutta ja ajamisen teknologiaa käsittelee Dynamic Driving, kun taas kaupunkiautoiluun paneutuu City Car. Moottoreista kiinnostuneille löytyy Giant Motor ja klassikkoautojen ystäville Classic Wheels. Autoiluaiheista viihdettä tarjoaa Carbabes. Lisäksi samaan verkostoon kuuluvat eSports-sivusto Eepelit sekä urheilun vedonlyöntivihjeitä julkaiseva Vinkkaa ja Veikkaa.

Myös lentoliikenne on osa suomalaisten liikkumista: kotimaisen lentoyhtiön tilanteeseen voi tutustua artikkelissa Finnairin osakkeesta ja näkymistä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuinka monta autoa Suomessa on?

Vuoden 2025 lopussa Suomen teillä oli liikennekäytössä noin 2,72 miljoonaa henkilöautoa. Rekisterissä henkilöautoja oli kaikkiaan noin 3,82 miljoonaa, mutta osa niistä on seisonnassa eli pois liikennekäytöstä.

Kuinka suuri osa uusista autoista on sähköautoja?

Vuonna 2025 yli puolet ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli ladattavia eli joko täyssähkö- tai lataushybridiautoja. Täyssähköautojen osuus oli noin kolmannes, ja alkuvuonna 2026 se nousi lähelle 46:ta prosenttia – Suomi on sähköautoilun kärkimaita Euroopassa.

Miksi suomalaiset käyttävät niin paljon autoa?

Suomi on harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Kattava joukkoliikenne on kannattavaa lähinnä suurilla kaupunkiseuduilla, joten muualla oma auto on monelle päivittäisen liikkumisen edellytys.

Paljonko auton omistaminen maksaa vuodessa?

Kustannus riippuu autosta ja ajomäärästä. Keskimäärin suomalainen ajaa noin 14 000 kilometriä vuodessa, ja kokonaiskuluihin kuuluvat polttoaine tai sähkö, vakuutukset, ajoneuvovero, huollot ja arvonalennus. Vanhemmalla, vähän ajetulla autolla kulut voivat jäädä noin 200 euroon kuukaudessa, uudemmalla ja paljon ajetulla ne voivat nousta lähelle 500 euroa.

Kannattaako Suomessa ostaa sähköauto?

Se riippuu ajotarpeesta. Sähköauton käyttökustannukset ovat yleensä matalat etenkin kotona ladattaessa, mutta hankintahinta on usein korkeampi ja toimintamatka lyhenee pakkasella. Paljon ajavalle ja kotilatauksen omaavalle sähköauto on usein taloudellinen, kun taas vähän ajavalle polttomoottoriauto voi olla kokonaistaloudellisesti järkevä.