Timo Hirvosen ennustepalkinto FocusEconomicsin vuoden 2019 kilpailussa

Suomalainen talousasiantuntija Timo Hirvonen nousi otsikoihin vuonna 2019, kun hänen laatimansa ennusteet arvioitiin maailman tarkimpien joukkoon kansainvälisessä vertailussa. Tunnustus tuli talousdatan tutkimusyhtiö FocusEconomicsin kilpailusta, jossa verrataan ekonomistien ennusteita toteutuneisiin talouslukuihin eri puolilla maailmaa. Käymme tässä jutussa läpi, mistä kilpailussa oli kyse, mitä Hirvonen tarkalleen saavutti ja ennen kaikkea sen, mitä yksittäinen ennustepalkinto kertoo talousennusteiden luotettavuudesta tavalliselle säästäjälle ja sijoittajalle.

Mistä FocusEconomicsin ennustekilpailussa on kyse?

FocusEconomics on espanjalainen talousdatan tutkimusyhtiö, joka kokoaa yhteen satojen pankkien, tutkimuslaitosten ja konsulttiyhtiöiden talousennusteet ja laskee niistä niin sanotut konsensusennusteet eli osallistujien näkemysten keskiarvot. Vuosittain jaettavat 2019 Analyst Forecast Awards -tyyppiset tunnustukset palkitsevat ne osallistujat, joiden arviot ovat osuneet lähimmäksi toteutuneita lukuja.

Olennaista on, ettei sijoitus kilpailussa perustu mielipiteeseen tai maineeseen vaan mitattuun osumatarkkuuteen. Ennustajat asetetaan paremmuusjärjestykseen keskimääräisen ennustevirheen perusteella. Virhe tarkoittaa yksittäisen ennusteen ja toteutuneen luvun välistä itseisarvoista erotusta: mitä pienempi ero, sitä parempi ennuste. Vuoden 2019 kilpailussa virheet laskettiin kahden vuoden ajalta ja ne diskontattiin, eli ennustejakson alkupään arviot painoivat vähemmän kuin lähempänä toteumaa tehdyt arviot.

Vuoden 2019 kilpailu arvioi vuonna 2018 tehtyjä ennusteita. Se kattoi 92 maan talousluvut ja 23 raaka-aineen hintaennusteet. Kategorioihin kuuluivat muun muassa kokonaistarkkuus sekä yksittäiset tunnusluvut, kuten bruttokansantuote, inflaatio ja valuuttakurssit. Kilpailuun osallistuu vuosittain satoja instituutioita eri puolilta maailmaa, mikä tekee menestymisestä vertailukelpoista.

Mitä konsensusennuste tarkoittaa?

Konsensusennuste on useiden eri ennustajien arvioiden keskiarvo tai mediaani. Ajatuksena on, että yksittäiset virheet tasoittuvat, kun näkemyksiä kootaan yhteen: optimistit ja pessimistit vetävät keskiarvoa eri suuntiin, jolloin lopputulos on usein tarkempi kuin yksikin yksittäinen ennuste. FocusEconomicsin liiketoiminta perustuu juuri tällaisten konsensuslukujen keruuseen ja julkaisuun, ja ennustekilpailu on tavallaan sivutuote: kun yhtiö kerää satojen tahojen arviot talletettuna päivämäärineen, se pystyy jälkikäteen laskemaan tarkasti, kuka osui lähimmäksi. Säästäjän kannalta tämä on hyödyllinen oivallus: yhden asiantuntijan näkemystä luotettavampi lähtökohta on yleensä monen ennustajan yhteinen näkemys talouden suunnasta.

Mitä Timo Hirvonen voitti vuonna 2019?

Timo Hirvonen palkittiin vuoden 2019 kilpailussa parhaana ennustajana kahdessa kategoriassa. FIM:n alkuperäisen tiedotteen mukaan hän ennusti kilpailuun osallistuneista ekonomisteista tarkimmin Ison-Britannian bruttokansantuotteen kehityksen. Yhtä tarkasti kohdilleen osuivat hänen arvionsa Brasilian inflaatiosta eli yleisen hintatason noususta.

Molemmat palkitut kategoriat koskivat Suomen rajojen ulkopuolisia talouksia, mikä kuvaa kilpailun maailmanlaajuista luonnetta: tarkkoja arvioita odotetaan myös kaukaisemmista maista. Saman tiedotteen mukaan kilpailun kaikkein menestynein yksittäinen osallistuja oli The Economist -lehden taloustutkimusyksikkö The Economist Intelligence Unit, joka ylsi ykkössijalle useissa kymmenissä kategorioissa. Suurten, kymmeniä maita kattavien tutkimustalojen on usein helpompi kerätä palkintoja laajalla rintamalla kuin yksittäisen ekonomistin, joten menestyminen edes muutamassa kategoriassa oli huomionarvoista.

Kuka Timo Hirvonen on?

Timo Hirvonen on suomalainen ekonomisti, joka tunnetaan markkinoiden ja talouden kehityksen seuraajana. Palkinnon aikoihin hän toimi varainhoitoyhtiö FIM:n pääekonomistina. FIM on ollut osa S-Pankkia vuodesta 2013, ja vuonna 2021 FIM-tuotenimestä luovuttiin, kun S-Pankki yhdisti varainhoitonsa yhden brändin alle. Käytännössä Hirvonen edusti siis S-Pankki-konserniin kuuluvaa varainhoitoa.

Vuoden 2019 lopulla Hirvonen siirtyi Handelsbanken Suomen pääekonomistiksi. Pääekonomistin tehtävä on tulkita talouden suuria linjoja – korkoja, inflaatiota, kasvua ja työllisyyttä – ja viestiä niistä sekä asiakkaille että medialle. Tällaisessa roolissa julkiset ennusteet ovat osa ammattitaidon näyttöä, ja juuri siksi riippumattoman tahon tekemä tarkkuusvertailu on alalla arvostettu tunnustus.

Mitä palkinto kertoo suomalaisesta talousosaamisesta?

Yksittäisen ekonomistin menestys kansainvälisessä vertailussa on osoitus siitä, että myös pienen maan tutkimusyksiköt voivat pärjätä suurten, kymmeniä maita kattavien talojen rinnalla. Suomessa talousennusteita laativat pankkien lisäksi muun muassa Suomen Pankki, valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitokseen pohjaava Labore. Kun suomalaisen pankin pääekonomisti sijoittuu kärkeen juuri ulkomaiden lukujen ennustamisessa, se kertoo kyvystä seurata maailmantaloutta laajasti eikä vain kotimarkkinaa.

Säästäjän ei kannata ylitulkita yksittäistä palkintoa, mutta se antaa konkreettisen esimerkin siitä, miten ennusteiden tarkkuutta ylipäänsä mitataan. Markkinointipuheissa moni taho kutsuu itseään ”johtavaksi” tai ”luotetuimmaksi” ennustajaksi, mutta FocusEconomicsin kaltainen riippumaton, numeroihin perustuva vertailu erottaa mielikuvat mitatusta osumatarkkuudesta. Juuri tämä tekee kilpailusta kiinnostavan myös tavalliselle lukijalle.

Miten talousennusteita tehdään?

Talousennuste on perusteltu arvio siitä, miten jokin talouden tunnusluku kehittyy tulevaisuudessa. Ekonomistit rakentavat ennusteet yhdistämällä historiallista dataa, tilastollisia malleja ja näkemystä ajankohtaisista tapahtumista, kuten keskuspankkien päätöksistä, geopolitiikasta ja kuluttajien käyttäytymisestä. Lopputulos ei ole koskaan varmuus vaan todennäköisin skenaario annetuilla oletuksilla. Erilaisia talousennusteita julkaisevat pankkien lisäksi keskuspankit, tutkimuslaitokset ja kansainväliset järjestöt.

Koska yksikin odottamaton tapahtuma voi muuttaa suunnan, ennusteita päivitetään jatkuvasti. FocusEconomicsin kilpailu mittaa juuri sitä, kuinka hyvin ennustaja on onnistunut osumaan toteumaan näissä toistuvissa päivityksissä pitkän ajanjakson aikana.

Ennustamisen apuna käytetään tyypillisesti kolmenlaista tietoa. Ensinnäkin menneitä tilastoja, kuten aiempia kasvu- ja inflaatiolukuja, joista etsitään toistuvia kuvioita. Toiseksi reaaliaikaisia indikaattoreita, kuten ostopäälliköiden luottamusindeksejä, työllisyyslukuja ja kuluttajien luottamusta. Kolmanneksi arvioita tulevista päätöksistä, kuten keskuspankin korkolinjasta tai valtioiden budjeteista. Näistä palasista ekonomisti rakentaa kokonaiskuvan, jota hän muokkaa sitä mukaa kuin uutta tietoa saapuu. Mitä kauemmas tulevaisuuteen ennuste ulottuu, sitä suurempi on virheen mahdollisuus.

Mitä bruttokansantuote (BKT) tarkoittaa?

Bruttokansantuote eli BKT on kaikkien maassa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo. Se on yleisin talouden kokoa kuvaava mittari. BKT:n kasvu kertoo tyypillisesti vilkastuvasta taloudesta ja lasku taantumasta. Koska BKT:hen vaikuttavat niin vienti, kulutus, investoinnit kuin julkiset menotkin, sen tarkka ennustaminen vaatii useiden osatekijöiden hahmottamista yhtä aikaa – mikä tekee Hirvosen Ison-Britannian BKT-voitosta erityisen vaativan suorituksen. Ison-Britannian talous oli vuonna 2018 myös poikkeuksellisen vaikeasti ennustettava, sillä brexit-neuvottelut loivat maahan tavallista enemmän epävarmuutta.

Mitä inflaatio tarkoittaa?

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua eli sitä, että rahalla saa ajan myötä vähemmän tavaraa ja palvelua kuin ennen. Maltillista inflaatiota pidetään terveen talouden merkkinä, mutta nopea hintojen nousu syö säästöjen ostovoimaa. Inflaation ennustaminen on keskeistä muun muassa korkojen ja palkkojen kannalta, ja se liittyy läheisesti kysymykseen hitaan kasvun ja inflaation tasapainosta.

Miksi ennusteiden tarkkuudella on merkitystä säästäjälle?

Ennusteiden tarkkuus vaikuttaa epäsuorasti jokaisen säästäjän arkeen. Pankit ja sijoitusyhtiöt perustavat korko-, rahasto- ja sijoitusneuvontansa osittain talousnäkemyksiin, ja nuo näkemykset nojaavat ennusteisiin. Kun ennusteet osuvat kohdilleen, päätökset esimerkiksi asuntolainan korkosuojauksesta tai salkun painotuksista ovat paremmin perusteltuja.

Säästäjän näkökulmasta ennusteet ovat kuitenkin taustatietoa, eivät toimintaohjeita. Hyvä talousymmärrys auttaa suhtautumaan uutisotsikoihin rauhallisesti ja välttämään hetken mielijohteesta tehtyjä ratkaisuja. Tämä liittyy laajemmin sijoittamisen kulttuuriin Suomessa, jossa pitkäjänteisyys tuottaa tyypillisesti paremman lopputuloksen kuin ennusteiden perusteella tehty aktiivinen ajoittaminen.

Kuinka luotettavia talousennusteet ovat?

Talousennusteet ovat parhaimmillaankin valistuneita arvioita, eivät tarkkoja lukuja tulevaisuudesta. FocusEconomicsin kaltainen kilpailu palkitsee menneen osumatarkkuuden, mutta se ei lupaa mitään tulevista vuosista. Yksi hyvin ennustettu vuosi voi johtua myös suotuisasta sattumasta, ja toisaalta taitavakin ekonomisti voi epäonnistua, jos talouteen iskee ennakoimaton kriisi.

Historia tarjoaa tästä selviä esimerkkejä. Suuri osa ennustajista ei osannut odottaa vuosien 2008–2009 finanssikriisin syvyyttä, ja vastaavasti vuosina 2021–2022 kiihtynyt inflaatio yllätti monet keskuspankit ja pankkiekonomistit. Nämä tapaukset eivät tee ennustamisesta hyödytöntä, mutta ne muistuttavat, että järjestelmätä ravistelevat kriisit ovat juuri niitä hetkiä, joina ennusteisiin kannattaa suhtautua kaikkein varovaisimmin. Juuri tästä syystä ammattilaiset korostavat ennusteiden epävarmuutta ja esittävät usein useita vaihtoehtoisia skenaarioita yhden tarkan luvun sijaan. Säästäjän kannattaa suhtautua samoin: ennuste kertoo mahdollisesta suunnasta, ei taatusta lopputuloksesta. Riskin hajauttaminen esimerkiksi rahastojen ja osakkeiden välillä suojaa yksittäisen ennusteen pettämiseltä paremmin kuin yritys lyödä markkinat ennusteisiin nojaten.

Yleisimmät virheet talousennusteiden tulkinnassa

Ennusteiden väärinkäyttö johtaa helposti huonoihin päätöksiin. Yleisimpiä sudenkuoppia ovat:

• Ennusteen pitäminen varmuutena. Yksi luku otetaan totuutena, vaikka siihen liittyy aina vaihteluväli ja oletuksia.
• Yhden ennustajan sokea seuraaminen. Konsensus eli useiden ennustajien keskiarvo on yleensä luotettavampi kuin yksittäinen näkemys.
• Vanhentuneeseen ennusteeseen nojaaminen. Ennusteet päivittyvät jatkuvasti, ja puolen vuoden takainen arvio voi olla jo vanhentunut.
• Palkintojen tulkitseminen tuottolupaukseksi. Tarkka ennustaja ei ole sama kuin takuu salkun tuotosta.
• Ylireagointi otsikoihin. Yksittäinen synkkä tai valoisa ennuste ei ole peruste myydä tai ostaa koko salkkua kerralla.

Kenelle talousennusteiden seuraaminen sopii?

Talousennusteiden seuraamisesta hyötyy eniten se, joka ymmärtää niiden rajat. Pitkäjänteiselle säästäjälle ennusteet tarjoavat hyödyllistä taustatietoa talouden tilasta, mutta niiden varaan ei kannata rakentaa yksittäisiä osto- tai myyntipäätöksiä. Aloittelijan on usein järkevämpää keskittyä säännölliseen säästämiseen ja hajautukseen kuin ennusteiden arvailuun. Jos vasta mietit, miten päästä alkuun, kannattaa tutustua sijoittamisen aloittamiseen perusasioista lähtien.

Aktiivisemmalle sijoittajalle ja talouden ammattilaiselle ennusteet ovat osa työkalupakkia, jonka avulla hahmotetaan skenaarioita ja riskejä. Heillekin Hirvosen palkinnon kaltainen tunnustus on lähinnä osoitus siitä, kuka on onnistunut menneessä – ei ennustus tulevasta.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tausta- ja uutistiedoksi talousennusteista ja FocusEconomicsin kilpailusta. Se ei ole sijoitus-, vero- tai muuta henkilökohtaista neuvontaa. Palkinnot kuvaavat mennyttä ennustetarkkuutta eivätkä takaa tulevaa kehitystä, ja kaikkeen sijoittamiseen liittyy riski pääoman menettämisestä. Tee omat päätöksesi huolella ja tarvittaessa riippumattoman asiantuntijan kanssa. Sijoituspalveluiden tarjoajia valvoo Suomessa Finanssivalvonta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä on FocusEconomicsin Analyst Forecast Awards -kilpailu?

Se on tutkimusyhtiö FocusEconomicsin vuosittainen vertailu, jossa palkitaan tarkimmat talousennustajat. Osallistujien ennusteita verrataan toteutuneisiin talouslukuihin, ja parhaat sijoitukset ratkaistaan mitatun ennustevirheen perusteella eri maissa ja tunnusluvuissa.

Missä kategorioissa Timo Hirvonen palkittiin vuonna 2019?

FIM:n tiedotteen mukaan Hirvonen palkittiin kahdessa kategoriassa: tarkimpana Ison-Britannian bruttokansantuotteen ennustajana sekä yhtä tarkasti osuneesta Brasilian inflaatioennusteesta. Kilpailussa arvioitiin vuonna 2018 tehtyjä ennusteita.

Missä Timo Hirvonen työskenteli palkinnon aikaan?

Palkinnon aikoihin Hirvonen toimi varainhoitoyhtiö FIM:n pääekonomistina. FIM kuului jo tällöin S-Pankki-konserniin. Vuoden 2019 lopulla hän siirtyi Handelsbanken Suomen pääekonomistiksi.

Takaako ennustekilpailun voitto tarkat ennusteet jatkossa?

Ei takaa. Palkinto kertoo menneestä osumatarkkuudesta tietyllä ajanjaksolla. Talous muuttuu jatkuvasti, ja odottamattomat tapahtumat voivat heikentää kenen tahansa ennustajan tarkkuutta tulevaisuudessa.

Mitä eroa on BKT- ja inflaatioennusteella?

BKT-ennuste arvioi talouden kokonaistuotannon kasvua tai supistumista, kun taas inflaatioennuste arvioi yleisen hintatason nousuvauhtia. BKT kuvaa talouden kokoa ja vauhtia, inflaatio taas rahan ostovoiman muutosta.