spot_img
KotiUutisetOletko sinä säästänyt pahan päivän varalle?

Oletko sinä säästänyt pahan päivän varalle?

Tässä juuri yksi päivä mietimme, kuinka paljon pitäisi tilillä olla rahaa, jotta voisi oikeasti sanoa laittaneensa rahaa säästöön? Ja mihin sitä raha säästää, lapsilleko?
Meidän länsimainen elämäntapamme on tavara- ja omistuskeskeinen ja onnellisuutta mitataan usein sillä, mitä kaikkea omistamme ja mitä kaikkea voimme rahalla tehdä.
Lehdet, netti ja muutkin mediat ovat täynnä ehdotuksia, millä tavalla sinäkin voisit laittaa rahaa säästöön ja sitten vanhempana sinulla voisi olla paljon rahaa säästössä tilillä, miksi? Jotta voisit ostaa isomman talon, isomman ja uudemman auton? Vaiko siksi, että voisit sitten viimeiseksi antaa säästösi lapsille tai hyväntekeväisyyteen? Miksi me keräämme rahaa säästöön?
Totta kai se tärkein syy lienee se, että emme koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Voimme joutua onnettomuuteen, jonka seurauksena emme enää voi tehdä omaa ammattiamme tai voimme sairastua ja tulotaso putoaa entisestä huomattavasti alaspäin. Toisaalta taasen joku tärkeä kodin laite kuten pesukone, astianpesukone tai jokin muu menee rikki tai autoon tulee isompi remonttitarve. Nämä viimeiset kylläkin ovat seurauksia nimen omaan tästä elämäntavastamme ja siitä, että kaikki tapahtuu tavaran ja omistamisen kautta, kiireessä. Meillä ei ole enää halua pestä käsin vaatteita tai astioita, jos kerta voimme ostaa sitä varten tehdyn koneen. Ja työmatkaa ei tehdä julkisilla liikennevälineillä, jos kerta voi liikkeestä ostaa oman auton.

Aktiivinen säästäjä

Monet meistä (22%) säästää aktiivisesti suoraan palkasta muutaman kympin tai satasen erilaisiin rahastoihin ja joka kolmas säästää suoraan omalle tilille, vaikka se onkin melkeinpä huonoin vaihtoehto, sillä vaikka rahan näennäinen määrä tilillä kasvaa, syö inflaatio eli rahan arvon aleneminen sen arvoa.
Tutkimusten mukaan 29% suomalaisista ei säästä millään tavalla. Eikä kyse välttämättä ole, etteikö haluaisi säästää, mutta elämäntilanne on vain sellainen, ettei elämisen kulujen jälkeen riitä rahaa sivuun laitettavaksi. Toisaalla taas on ihmisiä, jotka eivät edes halua säästää vaan elää hetkessä ja käyttää sen rahan, minkä he ansaitsevat suurin piirtein samantien, koska ajatusmallina on, että et voi koskaan tietää mitä huomenna tapahtuu.
Jos sitten joskus aloittaa aktiivisen säästämisen, niin on hyvä muistaa ja ymmärtää, että laitettaessa vähän kerrallaan sivuun, summa kasvaa hitaasti mutta varmasti. Rahastot ovat yleensä kohtuullisen varmoja pieniä säästöjen kasvulähteitä pitkällä aikavälillä ja taasen vastaavasti osakkeet vaativat enemmän huomiota ja aktiivista opiskelua. Asuntosijoittaminen, suora sijoittaminen yrityksiin, jotka eivät ole pörssissä ja esimerkiksi sijoittaminen kultaan ja koruihin ovat myös vaihtoehtoisia tapoja hakea turvaa tulevaisuudelle.
Säästämisessä on usein kyse valinnoista. Jos olet osaava ihminen ja saat töitä, voit alkaa säästää osan tuloistasi tai sijoitat kaiken ansaitsemasi itseesi ja perheeseesi heti.

Tulevaisuudesta

Monessa julkaisussa on kirjoitettu siitä, kuinka ihminen haluaa entistä enemmän olla ympäristötietoisempi, ostaa lähiruokaa ja huolehtia itsestään ja läheisistään entistä paremmin. Puheet ja teot eivät kuitenkaan osu laajassa mittakaavassa ja niinpä todellisuus on, että yhteiskuntamme äärilaidat eriytyvät entisestään kauemmaksi toisistaan ja ihmisten valinnanvara toisessa päässä kasvaa ja toisessa supistuu.
Rahalla aikaansaatu ja rahaan ja kauppaan tukeutuva yhteiskunta ei helpolla mahdollista elämistä ilman, että olet mukana oravanpyörässä – teet töitä, ostat tavaroita, teet töitä, kulutat rahaa ja luontoa. Miten sinä suhtaudut itse rahaan, tavaraan ja säästämiseen?

KO

latest articles

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän