LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen on huolissaan oman taloutensa selviytymiskyvystä koronaepidemian aikana. Joka viides on lisännyt säästämistä.
Koronaepidemia on ajanut tuhannet suomalaiset lomautetuiksi tai työttömiksi. LähiTapiola teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan peräti joka kolmas suomalainen on huolissaan taloudellisesti selviämisestään.
Huolestuneempia ovat luonnollisesti pienituloiset sekä ne, jotka joutuvat tinkimään jokapäiväisestä kulutuksestaan. Erittäin huolissaan ovat myös yrittäjät, joiden liiketoiminnan koronaepidemia on tyrehdyttänyt.
Myös yli 85 000 euroa ansaitsevista peräti joka viides koki huolta taloudellisesta selviytymisestään.
-Nyt ei enää olla huolissaan yleisestä taloustilanteesta, kun kiivas yt-pulssi näyttää konkreettisesti omankin työttömyyden riskin nopean nousun. Mitä pienemmät tulot, sitä ohuemman puskurit ja isompi huoli, että rahat riittävät yli koronapysähdyksen. Yli viidesosa vastaajista (22%) oli reagoinut taloushuoliin lisäämällä säästämistä, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Kyselyyn vastanneista 64 prosenttia sanoi, etteivät he ole juurikaan tai lainkaan huolissaan omasta taloudestaan epidemian aikana. Kaikkein luottavaisimpia omaan talouteensa ovat eläkeläiset, maatalousyrittäjät, ylemmät toimihenkilöt sekä johtavassa asemassa olevat.
-Sen sijaan yrittäjistä monet ovat huolissaan selviämisestään (48%) yli kassakriisin. Toisaalta kyselyyn vastanneet maatalousyrittäjät olivat suhteessa vähemmän huolissaan (30%), eikä kukaan heistä ollut katsonut säästämisen lisäämistä tarpeelliseksi. Osalla huolet voivat tosin tulla kausityövoiman heikomman saatavuuden kautta, kun ulkomaisen työvoiman liikkuminen on nyt rajoitettua, Nummiaro sanoo.
Kysely on tehty 27.maaliskuuta ja 2. huhtikuuta välisenä aikana, jolloin koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset olivat jo voimassa ja lomautusten ja työttömien määrä oli jo kasvussa. Tutkimuslaitos TNS Kantarin toteuttamaan kyselyyn osallistui 1 196 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita.
Kyselyn virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Säästäminen on monen ajatuksissa
Taloudellinen epävarmuus lisää suomalaisten säästämishalukkuutta. Näin on nähty usein taloudellisten kriisien aikana.
Arjen katsaus kyselyssä joka viides ilmoitti lisänneensä säästämistään jonkin verran tai paljon. Etenkin nuoret ovat lisänneet säästämistä. Myös lapsiperheet ovat kasvattaneet säästämistä hieman enemmän kuin lapsettomat suomalaiset.
-Menoista leikkaaminen on tyypillistä kriisin aikana. Kun tulot ylittävät menot, suomalainen säästää. Koronakriisissä kotitaloudet on voinut jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: tulovirran ehtymisen kokeneet, työttömyysuhan alla elävät sekä ne, jotka eivät koe uhkaa ollenkaan. Jokainen ryhmä toimii kriisissä omalla tavallaan, Nummiaro sanoo.
Nummiaron mukaan tulovirran ehtymisen kokeneet, kuten irtisanotut, lomautetut tai yrittäjät, pyrkivät varapuskureitaan käyttämällä selvitä arjestaan. Heille säästäminen muuttuu hankalaksi. Arjesta yritetään selvitä budjetoimalla menoja yhä tarkemmin.
Toinen ryhmä ovat ne, jotka elävät työttömyysuhan alla. Vaikka heillä tulovirta on pysynyt ennallaan, uhka työttömyydestä muuttaa ihmisten käyttäytymistä säästäväisemmäksi. Työttömyyden uhka saa ihmiset tinkimään jokapäiväisistä menoistaan ja säästämään varapuskuria.
Kolmantena tulevat he, joilla uhkaa työttömyydestä tai muusta tulovirtojen ehtymisestä ei ole. He toimivat toimialoilla tai ammateissa, joihin kriisillä on vähäistä vaikutusta tai on kriisin selviämisen kannalta kriittinen.
Nummiaron mielestä myös tämä ryhmä voi kuitenkin lisätä säästämistään yleisen epävarmuuden vuoksi.
– Kuten kriiseissä yleensä käy säästäminen lisääntyy ja se saattaa syventää talouden ahdinkoa heikentyvän kulutuskysynnän kautta. Omasta taloudesta on kuitenkin kaikkien syytä pitää huolta. Siksi on tärkeää, että jokaisella kotitaloudella pahan päivän puskurit ovat kunnossa.