Säästäminen talouden epävarmuudessa – näin suomalaiset varautuvat kriisiin

Talouden epävarmuus muuttaa suomalaisten rahankäyttöä nopeasti: kun työpaikan tai tulojen jatkuvuus näyttää epävarmalta, moni alkaa säästää ja karsia menoja. Ilmiö näkyi selvästi koronaepidemian alkaessa keväällä 2020, kun LähiTapiolan teettämä Arjen katsaus -kysely paljasti, että joka kolmas suomalainen oli huolissaan oman taloutensa selviytymisestä ja joka viides oli jo lisännyt säästämistään. Sama käyttäytymismalli toistuu kriisistä toiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kysely kertoi, miksi epävarmuus lisää säästämistä ja miten rakennat oman taloutesi turvaksi riittävän puskurin – myös silloin, kun taloudessa tuulee.

Mitä LähiTapiolan kysely kertoi suomalaisten taloushuolista

Keväällä 2020 koronaepidemia ajoi lyhyessä ajassa tuhannet suomalaiset lomautetuiksi tai työttömiksi. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan peräti joka kolmas suomalainen oli tuolloin huolissaan taloudellisesta selviämisestään. Kysely tehtiin 27. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta 2020 välisenä aikana, jolloin rajoitukset olivat jo voimassa ja lomautukset kasvussa. Tutkimusyhtiö Kantar TNS:n (nykyisin Verian) toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 196 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista, ja kyselyn virhemarginaali oli 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Huolestuneimpia olivat odotetusti pienituloiset ja ne, jotka joutuivat tinkimään päivittäisestä kulutuksestaan. Myös yrittäjät kokivat poikkeuksellisen paljon huolta, sillä epidemia tyrehdytti monen liiketoiminnan kertarysäyksellä: yrittäjistä 48 prosenttia oli huolissaan selviämisestään yli kassakriisin. Huoli ei rajoittunut pienituloisiin, sillä yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevistakin joka viides koki huolta taloudellisesta selviytymisestään. Toisaalta maatalousyrittäjät olivat suhteessa vähemmän huolissaan (30 %).

Vastaajista 64 prosenttia kertoi, ettei ollut juurikaan tai lainkaan huolissaan omasta taloudestaan epidemian aikana. Luottavaisimpia olivat eläkeläiset, maatalousyrittäjät, ylemmät toimihenkilöt sekä johtavassa asemassa olevat – ryhmät, joiden tulovirta oli vakain. Keskeinen havainto oli silti selvä: reilu viidennes vastaajista (22 %) oli reagoinut taloushuoliin lisäämällä säästämistä.

”Mitä pienemmät tulot, sitä ohuemmat puskurit ja isompi huoli siitä, että rahat riittävät yli koronapysähdyksen”, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro kuvasi kyselyn tuloksia tiedotteessa. Juuri puskurin ohuus erotti huolestuneet luottavaisista.

Miksi talouden epävarmuus lisää säästämistä

Epävarmuus kasvattaa säästämistä, koska ihminen pyrkii suojaamaan itsensä tulojen yllättävältä ehtymiseltä. Kun tulevaisuus näyttää sumuiselta, kulutusta siirretään ja osa rahoista pannaan sivuun pahan päivän varalle. Ilmiö on toistunut lähes jokaisessa talouskriisissä: menoista leikataan ja säästämisaste nousee, kun kotitaloudet varautuvat pahimpaan. Taloustieteessä tätä kutsutaan varovaisuussäästämiseksi.

Nummiaron mukaan koronakriisissä kotitaloudet voitiin jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, jotka reagoivat epävarmuuteen eri tavoin. Sama jako auttaa ymmärtämään oman tilanteen myös muissa talouden häiriöissä.

Tulovirran ehtymisen kokeneet

Ensimmäinen ryhmä on jo menettänyt tulojaan: irtisanotut, lomautetut ja yrittäjät, joiden liikevaihto on romahtanut. Heille säästäminen muuttuu käytännössä mahdottomaksi, koska rahaa ei jää yli. He turvautuvat aiemmin kerättyihin varapuskureihin ja yrittävät selvitä arjesta budjetoimalla menonsa yhä tarkemmin. Tämä ryhmä osoittaa, miksi puskuri kannattaa kerätä etukäteen – kriisin keskellä sitä on myöhäistä alkaa rakentaa.

Työttömyysuhan alla elävät

Toisella ryhmällä tulovirta on yhä ennallaan, mutta työttömyyden uhka leijuu ilmassa. Vaikka palkka juoksee normaalisti, pelko työpaikan menettämisestä muuttaa käyttäytymistä säästäväisemmäksi. Nämä kotitaloudet tinkivät jokapäiväisistä menoista ja kasvattavat varapuskuria juuri siltä varalta, että tulot katkeaisivat. Tästä ryhmästä tulee usein kriisin säästämispiikin suurin selittäjä.

Uhkaa kokemattomat

Kolmas ryhmä työskentelee aloilla, joihin kriisillä on vähäinen vaikutus tai jotka ovat kriisin kannalta kriittisiä. Heillä ei ole suoraa uhkaa työttömyydestä tai tulojen ehtymisestä. Silti tämäkin ryhmä voi lisätä säästämistään yleisen epävarmuuden vuoksi: kun uutiset ovat synkkiä, kulutukseen suhtaudutaan varovaisemmin, vaikka oma asema olisi turvattu.

Kun kaikki kolme ryhmää säästävät samaan aikaan, seuraus voi olla kaksijakoinen. Kotitalouden näkökulmasta puskurin kasvattaminen on järkevää, mutta koko kansantalouden tasolla samanaikainen säästäminen heikentää kulutuskysyntää ja voi syventää taantumaa. Oman talouden turvaaminen on kuitenkin jokaisen etu, ja siksi pahan päivän puskurin kuntoon saattaminen on viisasta riippumatta suhdanteesta.

Kuinka paljon suomalaiset säästävät nyt

Säästämisinto vaihtelee suhdanteiden mukana, mutta pidemmällä aikavälillä suomalaiset ovat säästäneet melko vähän. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste – eli se osuus käytettävissä olevista tuloista, joka jää kuluttamatta – oli koko vuonna 2025 noin 4,1 prosenttia, kun vuosien 2010–2025 keskiarvo oli vain noin 2,5 prosenttia. Säästämisaste myös heiluu voimakkaasti: vuoden 2025 toisella neljänneksellä se kipusi 7,3 prosenttiin ja painui loppuvuotta kohti selvästi alemmas. Korkea säästämisaste kertoo tyypillisesti juuri varovaisuudesta.

Samaan aikaan iso osa suomalaisista ei säästä lainkaan. Säästöpankin Säästämisbarometrin (syyskuu 2025) mukaan noin 18 prosenttia suomalaisista ei säästä yhtään, mikä oli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin ja koko 2020-luvun korkein lukema. Nordean syksyn 2025 kyselyssä puolestaan yli puolet suomalaisista haaveili riittävästä talouspuskurista, mikä kertoo, että tarve turvan kasvattamiseen tunnistetaan laajalti, vaikka se ei aina toteudu. Näiden lukujen valossa talousepävarmuuden synnyttämä säästöinto on hyvä tilaisuus tarttua toimeen. Samalla kannattaa katsoa, miten suomalaisten säästöt jumittuvat yhä selvemmin tilille ja miten rahat kannattaisi jakaa järkevämmin.

Kuinka suuri talouspuskuri tarvitaan

Toimiva nyrkkisääntö on, että nopeasti käytettävissä olevaa puskuria kannattaa olla vähintään 2–3 kuukauden välttämättömien menojen verran. Välttämättömillä menoilla tarkoitetaan vuokraa tai asuntolainaa, ruokaa, sähköä, vakuutuksia ja muita laskuja, jotka juoksevat tuloista riippumatta. Monelle tämä tarkoittaa muutaman tuhannen euron puskuria, mutta tarkka summa riippuu elämäntilanteesta.

Suurempi puskuri on perusteltu, jos tulot ovat epäsäännölliset, olet yrittäjä tai yksin vastuussa perheen toimeentulosta. Yrittäjälle suositellaan usein 3–6 kuukauden menoja vastaavaa puskuria, koska tulovirta voi katketa nopeasti – kuten koronakeväänä kävi. Pienempi puskuri voi riittää, jos kotitaloudessa on kaksi vakaata tuloa ja menot ovat matalat. Olennaista on, että puskuri on mitoitettu omaan arkeen eikä keskiarvoihin.

Puskurin tulee olla heti käytettävissä, joten sen luonteva paikka on tavallinen käyttö- tai säästötili – ei pitkäaikainen sijoitus, jonka arvo voi laskea juuri silloin, kun rahaa tarvitaan. Suomalaisissa talletuspankeissa olevia talletuksia suojaa talletussuoja: EU:n talletussuojadirektiivin mukaisesti talletukset korvataan enintään 100 000 euroon asti asiakasta ja pankkia kohti, ja korvaus on maksettava seitsemän työpäivän kuluessa. Jos haluat syventyä puskurin mitoitukseen tarkemmin, lue erillinen oppaamme siitä, mikä on riittävä talouspuskuri ja miten sen rakentaa vaiheittain.

Näin aloitat säästämisen epävarmassa taloustilanteessa

Säästäminen kannattaa aloittaa pienin, konkreettisin askelin, jotta se jatkuu myös kiireen ja epävarmuuden keskellä. Alla on selkeä eteneminen, joka toimii niin vakaassa kuin heiluvassakin taloustilanteessa.

• Selvitä menosi. Käy läpi edellisen kuukauden tilitapahtumat ja erottele välttämättömät menot joustavista. Ilman tätä et tiedä, kuinka suuri puskuri tarvitaan etkä mistä voit karsia.
• Aseta tavoite. Määrittele euromääräinen tavoite, esimerkiksi kahden kuukauden menoja vastaava summa. Konkreettinen luku motivoi enemmän kuin ympäripyöreä ”pitäisi säästää”.
• Automatisoi säästäminen. Tee tilisiirto erilliselle säästötilille heti palkkapäivänä. Kun raha siirtyy automaattisesti, sitä ei ehdi kuluttaa ja säästäminen tapahtuu ilman erillistä päätöstä joka kuukausi.
• Aloita pienellä. Pienikin summa, esimerkiksi 20–50 euroa kuukaudessa, kerryttää puskuria ja luo rutiinin. Summaa voi kasvattaa, kun talous sen sallii.
• Karsi ensin joustavista menoista. Suoratoistopalvelut, ulkona syöminen ja heräteostokset ovat helpointa supistaa ilman, että arjen perusta horjuu.

Lisää käytännön keinoja löydät oppaistamme säästämisen tavoista ja arjen taloudenhallinnasta, joissa budjetointi ja laskujen hallinta käydään läpi askel askeleelta.

Mihin säästöt kannattaa laittaa

Säästöjen oikea paikka riippuu siitä, milloin rahaa tarvitaan. Lyhyen aikavälin puskuri kuuluu tilille, mutta sen ylittävät, pidemmäksi aikaa sivuun jäävät säästöt kannattaa harkita sijoitettaviksi, jotta inflaatio ei syö niiden ostovoimaa. Hyvä järjestys on rakentaa ensin turvapuskuri ja vasta sitten kasvattaa varallisuutta tuottavammissa kohteissa.

• Säästö- tai käyttötili: nopeasti käytettävissä oleva puskuri. Tuotto on olematon, mutta raha on turvassa ja aina saatavilla.
• ASP-tili: ensiasuntoa säästävälle alle 44-vuotiaalle, korkohyvityksen ja verovapaan koron ansiosta edullinen tapa kerätä asunnon käsirahaa.
• Rahastot: hajautettu tapa sijoittaa pienelläkin summalla pidemmällä aikavälillä. Arvo voi heilua, joten rahastot eivät sovi hätävaran paikaksi.
• Osakesäästötili (OST): lykkää osakesijoitusten veron nostohetkeen ja sopii pitkäjänteiseen osakesäästämiseen.

Kun turvapuskuri on kunnossa, voit tutustua siihen, miten säästäminen sijoittamalla kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä. Varovaisuudella on silti hintansa: lue, miksi pahan päivän varalle säästäminen ja tuottavampi sijoittaminen eivät sulje toisiaan pois.

Yleisimmät virheet säästämisessä kriisin aikana

Säästäminen epävarmassa tilanteessa menee usein pieleen muutamasta toistuvasta syystä. Nämä virheet kannattaa tunnistaa etukäteen.

• Puskuria aletaan kerätä vasta kriisissä. Kun tulot ehtyvät, säästäminen on lähes mahdotonta. Puskuri pitää rakentaa hyvinä aikoina, ei vasta hätätilassa.
• Säästöt pannaan tavoittamattomiin. Jos koko puskuri on sidottu rahastoihin tai osakkeisiin, sen arvo voi olla alimmillaan juuri silloin, kun rahaa tarvitaan. Hätävara kuuluu tilille.
• Pelkoon reagoidaan myymällä sijoitukset. Markkinan laskiessa sijoitusten paniikkimyynti lukitsee tappiot. Pitkäjänteinen suunnitelma kannattaa pitää, vaikka otsikot pelottaisivat.
• Säästäminen on epäsäännöllistä. Satunnainen ”mitä jää yli” -säästäminen johtaa harvoin tuloksiin. Automaattinen kuukausisiirto on luotettavampi.
• Velat jätetään huomiotta. Kalliin kulutusluoton korko syö säästöjen tuoton helposti. Usein kannattaa maksaa kallis velka pois ennen säästöjen kasvattamista.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistajuista tietoa säästämisestä ja oman talouden varautumisesta, eikä sitä tule tulkita henkilökohtaiseksi talous- tai sijoitusneuvonnaksi. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, ja omaa taloutta koskevat päätökset kannattaa tehdä oman tilanteen pohjalta tai asiantuntijan kanssa. Jos talous on kriisissä tai velkaantuminen huolettaa, maksutonta ja puolueetonta apua tarjoavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston talous- ja velkaneuvonta sekä Takuusäätiö.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuinka moni suomalainen oli huolissaan taloudestaan koronakeväänä 2020?

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen oli huolissaan taloudellisesta selviämisestään. Kaikkein huolestuneimpia olivat pienituloiset ja yrittäjät, joista 48 prosenttia pelkäsi selviämistään yli kassakriisin.

Miksi talouden epävarmuus saa ihmiset säästämään enemmän?

Epävarmuus kasvattaa varovaisuussäästämistä: kun tulojen jatkuvuus näyttää uhatulta, kotitaloudet karsivat menoja ja kasvattavat puskuria pahan päivän varalle. Ilmiö toistuu lähes jokaisessa talouskriisissä ja nostaa säästämisastetta.

Kuinka suuri talouspuskurin pitäisi olla?

Yleinen suositus on vähintään 2–3 kuukauden välttämättömiä menoja vastaava summa heti käytettävissä olevalla tilillä. Yrittäjälle ja epäsäännöllisillä tuloilla elävälle suositellaan usein 3–6 kuukauden puskuria.

Mihin pahan päivän puskuri kannattaa säilyttää?

Puskuri kuuluu tavalliselle säästö- tai käyttötilille, josta rahan saa heti käyttöön. Tilin tuotto on pieni, mutta raha on turvassa talletussuojan piirissä 100 000 euroon asti pankkia ja asiakasta kohti. Puskurin ylittävät säästöt voi harkita sijoitettaviksi.

Kannattaako kriisin aikana lopettaa sijoittaminen?

Pitkäjänteisen sijoitussuunnitelman keskeyttäminen tai sijoitusten paniikkimyynti markkinoiden laskiessa lukitsee tyypillisesti tappiot. Turvapuskuri kuuluu tilille, mutta pitkän aikavälin sijoituksia kannattaa yleensä pitää suunnitelman mukaisesti kriisistä huolimatta.